Kesä on taas hurahtanut menemään. Olemme kohentaneet puutalon kuistia ja pihaa monin tavoin, eikä käsitöille ole jäänyt kauheasti aikaa. No verhot pitäisi kyllä ommella... Mutta syksyllä sitten taas! Kun illat pimenevät ja kylmenevät, aijon aktivoitua mm. joululahjojen kanssa. Suunnitelmat ja valmistelut ovat hyvässä vauhdissa!
Lahjasuunnitelmiin kuuluu ainakin raitasukkia kasvivärjätyistä langoista. Niitä silmällä pitäen olen pikkuhiljaa keräillyt värisuoraa Nalle-langasta. Keväällä siirsin oudosta paikasta löytämäni raparperipuskan parempaan paikkaan ja jaoin sen samalla osiin. Kuopan pohjalle jäi paksuja, mutta pehmeäksi mädäntyneitä juuria, jotka pääsivät värikattilaan. Viime viikolla ehdin keräämään myös pietaryrttiä, jota olin jo pitkään katsellut tienvierillä. Muistin viime kerrasta että harmaasta langasta saa mainiota vihreää pietaryrtin kanssa. Samalla kokeilin tylsän mintunvihreän lupiinivyyhdin elvyttämistä.
Klikkaa kuvaa isommaksi, se on niiin kaunis!
Vasemmalla ovat raparperivyyhdit (jälkimmäinen jälkiväri). En laittanut mitään puretteita eikä sitä oltaisi näköjään kaivattukaan. Pilkoin suurpiirteisesti pestyt juurenpalat n. 1*1 cm kuutioiksi (juuria taisi olla litran verran pilkottuna), keittelin tunnin verran ja siivilöin. Sitten kasteltu vyyhti kuumaan veteen, levy pois päältä ja kahden tunnin haudutus. Koska väri oli noin vahva, laitoin jälkiväriin toisen, isomman vyyhdin noin tunniksi.
Seuraavana kuvassa ovat pietaryrttilangat. Reilu kilo kukkanappeja (lapset auttoivat keräämisessä) keitettiin taas tunnin verran ja siivilöitiin. Puretteiksi alunaa 10 % ja viinikiveä 5% lankojen painosta. Lisäsin kaikki langat yhtaikaa kattilaan ja jätin sen jäähtymään yön yli. Keltainen oli alkujaan luonnonvalkoista Nallea, vaaleanvihreä se lupiinivärjätty ja vihreä keskiharmaata Nallea.
Sitten kuvassa on yksi viimekesäinen lupiinilanka, se sinisin, sekä pari viime syksyistä marja-aroniaa. Niiden väri on ainakin toistaiseksi pysynyt hyvin!
Koska lupiini ja pietaryrtti kasvavat tienvierillä, ja rapaprperi sekä aronia vastaavasti viljeltyinä, tekisi mieli yhdistää niitä niin että voin antaa valmiille sukille nimiksi "Puutarha" ja "Piennar". Mutta saa nähdä millaisiksi väriyhdistelmät muodostuvat...
Ensi kesänä istutan omaan pihaan jotain värjäyskasveja! Ainakin tarhakäenkaali kiinnostaa, ja jotain kunnon punaista olisi kiva saada.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste värjäys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste värjäys. Näytä kaikki tekstit
maanantai 29. heinäkuuta 2013
tiistai 9. lokakuuta 2012
Lisää marjaa!
Aronianmarjoja oli vielä puoli ämpärillistä jäljellä. Marjat olivat seisseet terassilla jo toista viikkoa, ja aina ohi kulkiessani niistä lehahti ilmaan kärpäsiä... Niinpä sateisena maanantaiaamuna, jäätyämme Pallopyllyn kanssa taas kahden kotiin, nostin värjäyskattilan tulelle. Laitoin taas suolaa ja alunaa sekä tällä kertaa runsaammin viinikiveä, saman verran kuin alunaa eli n. 10% ekan lankasatsin kuivapainosta.
Kuvassa vasemmalta:
1) 7 Veljestä, kirkkaanvalkoinen
2) Nalle, kirkkaanvalkoinen
3) Huopanen, luonnonvalkoinen
Huopasesta tuli kaunis frostattu kanerva! Jännäsin vähän huopuvan langan värjäämistä mutta hyvin se käyttäytyi. Kastoin langat ennen värjäämistä kuumaan veteen ja nostin sieltä kattilaan. Värjäysaika oli n. 15 minuuttia (levy ykkösellä), ja huuhtelin varovasti lämpimällä vedellä.
Sitten lisäsin kattilaan taas rautavihtrilliä, tällä kertaa maltillisemmin teelusikallisen. Uudet langat, levy pois päältä ja 1,5 tunnin haudutus.
4) Nalle, kirkkaanvalkoinen
5) 100% villa, lupiinilla vaaleanvihreäksi värjätty
Tuo villalanka jäi harmahtavaksi. Luulen sen johtuvan enemmän langan ominaisuuksista (ei tekokuituvahvistusta, ei teollista puretusta) kuin alla olleesta tiskiveden vihertävästä sävystä. Kaunis sekin on, ja löytänee paikkansa jossain käsityössä. Ja nallen violetti on upea!
Kuten kuvasta näkyy, olen ottanut opikseni ja alkanut laputtaa värjätyt langat heti. Olen jo nimittäin unohtanut, mitkä kesän lupiinivärjäyksistä jäivät minulle ja mitkä kaverille, eikä vyyhdeistä enää näe, sisältääkö lanka sukkavahvistuksen vai ei. Aika professionaalia toimintaa jo!
Kuvassa vasemmalta:
1) 7 Veljestä, kirkkaanvalkoinen
2) Nalle, kirkkaanvalkoinen
3) Huopanen, luonnonvalkoinen
Huopasesta tuli kaunis frostattu kanerva! Jännäsin vähän huopuvan langan värjäämistä mutta hyvin se käyttäytyi. Kastoin langat ennen värjäämistä kuumaan veteen ja nostin sieltä kattilaan. Värjäysaika oli n. 15 minuuttia (levy ykkösellä), ja huuhtelin varovasti lämpimällä vedellä.
Sitten lisäsin kattilaan taas rautavihtrilliä, tällä kertaa maltillisemmin teelusikallisen. Uudet langat, levy pois päältä ja 1,5 tunnin haudutus.
4) Nalle, kirkkaanvalkoinen
5) 100% villa, lupiinilla vaaleanvihreäksi värjätty
Tuo villalanka jäi harmahtavaksi. Luulen sen johtuvan enemmän langan ominaisuuksista (ei tekokuituvahvistusta, ei teollista puretusta) kuin alla olleesta tiskiveden vihertävästä sävystä. Kaunis sekin on, ja löytänee paikkansa jossain käsityössä. Ja nallen violetti on upea!
Kuten kuvasta näkyy, olen ottanut opikseni ja alkanut laputtaa värjätyt langat heti. Olen jo nimittäin unohtanut, mitkä kesän lupiinivärjäyksistä jäivät minulle ja mitkä kaverille, eikä vyyhdeistä enää näe, sisältääkö lanka sukkavahvistuksen vai ei. Aika professionaalia toimintaa jo!
torstai 4. lokakuuta 2012
Marjavärjäys
Pari vuotta sitten kokeilin lankojen värjäämistä marja-aronialla. Tulos oli jokseenkin harmahtavan-lilahtavan-ruskea, ja väri lisäksi haalistui aikojen saatossa entistä ruskeammaksi. Voi pettymysten pettymys. Tänä syksynä näin Villapallon blogissa niin ihanan hehkuvia aroniavärjäyksiä että halusin heti kokeilla uudestaan. Villapallon ohjeen mukaisesti lisäsin kourallisen merisuolaa keitokseen. Puretteiksi alunaa ja viinikiveä.
Kuvassa vasemmalta:
1) Novita Nalle, kirkkaanvalkoinen, värjäysaika n. 20 min
2) Novita Bambino, luonnonvalkoinen, värjäysaika n. 1 h
3) Novita Wool, luonnonvalkoinen, värjäysaika n. 1 h
Ymmärrän Nalle-langan punaisuuden erilaisen lähtövärin ja lyhyemmän värjäysajan vuoksi. Mutta miksi Bambino värjäytyy nätimmin kuin wool, joka jää aika rusehtavaksi?
Liemessä näytti olevan ytyä jäljellä, joten puretteita lisäilemättä heitin kattilaan kaksi uutta vyyhtiä. Kytkin levyn pois päältä ja jätin langat n. 14 tunniksi liemeen.
4) Novita Bambino, luonnonvalkoinen, yön yli
5) Novita Wool, luonnonvalkoinen, yön yli
Sama homma, bambino on kauniimpi kuin wool. Onpas tummia värejä! Tuo tummanlila bambino on tämänhetkinen suosikkini.
Vieläköhän tästä irtoaisi jotain? Laitetaan vähän lisää alunaa ja vaikka sitä rautavihrilliä.
6) 100% villalanka, luonnonvalkoinen, värjäysaika n. 1 h
7) ja 8) 100% villalanka, luonnonvalkoinen, värjäysaika n. 5 h (levy pois päältä)
Värjäyskirja oli hukassa enkä jaksanut tarkistaa rautavihtrillin annostusta tai käyttötapaa. Meni siis reippaanlaisesti liikaa, ja värjäysaikakin on hurjan pitkä. Ihme etteivät langat hapertuneet! Matala värjäyslämpötila saattoi olla syynä, liemi oli sellaista johon en laittaisi kättä, mutta ei höyrynnyt näkyvästi. Eli mitähän se sitten olisi, 60-70 astetta?
Rauta sävytti langan kylmemmän lilaksi, aika samanlaiseksi kuin Villapallon kuvissa. Liemen värjäysteho oli käytetty loppuun, koska 1 tunnin ja 5 tunnin välillä ei tapahtunut juuri mitään. Livenä näkyy, että 6.vyyhti on aavistuksen vaaleampi.
Aroniamarjoja on vielä toinen mokoma jäljellä. Saisinkohan vahvalla liemellä, runsaalla viinikivellä ja lyhyellä värjäysajalla lisää tuollaisia marjapuuronpunaisia? Ja ennen kaikkea, mitä mä teen näillä kaikilla langoilla?
Kuvassa vasemmalta:
1) Novita Nalle, kirkkaanvalkoinen, värjäysaika n. 20 min
2) Novita Bambino, luonnonvalkoinen, värjäysaika n. 1 h
3) Novita Wool, luonnonvalkoinen, värjäysaika n. 1 h
Ymmärrän Nalle-langan punaisuuden erilaisen lähtövärin ja lyhyemmän värjäysajan vuoksi. Mutta miksi Bambino värjäytyy nätimmin kuin wool, joka jää aika rusehtavaksi?
Liemessä näytti olevan ytyä jäljellä, joten puretteita lisäilemättä heitin kattilaan kaksi uutta vyyhtiä. Kytkin levyn pois päältä ja jätin langat n. 14 tunniksi liemeen.
4) Novita Bambino, luonnonvalkoinen, yön yli
5) Novita Wool, luonnonvalkoinen, yön yli
Sama homma, bambino on kauniimpi kuin wool. Onpas tummia värejä! Tuo tummanlila bambino on tämänhetkinen suosikkini.
Vieläköhän tästä irtoaisi jotain? Laitetaan vähän lisää alunaa ja vaikka sitä rautavihrilliä.
6) 100% villalanka, luonnonvalkoinen, värjäysaika n. 1 h
7) ja 8) 100% villalanka, luonnonvalkoinen, värjäysaika n. 5 h (levy pois päältä)
Värjäyskirja oli hukassa enkä jaksanut tarkistaa rautavihtrillin annostusta tai käyttötapaa. Meni siis reippaanlaisesti liikaa, ja värjäysaikakin on hurjan pitkä. Ihme etteivät langat hapertuneet! Matala värjäyslämpötila saattoi olla syynä, liemi oli sellaista johon en laittaisi kättä, mutta ei höyrynnyt näkyvästi. Eli mitähän se sitten olisi, 60-70 astetta?
Rauta sävytti langan kylmemmän lilaksi, aika samanlaiseksi kuin Villapallon kuvissa. Liemen värjäysteho oli käytetty loppuun, koska 1 tunnin ja 5 tunnin välillä ei tapahtunut juuri mitään. Livenä näkyy, että 6.vyyhti on aavistuksen vaaleampi.
Aroniamarjoja on vielä toinen mokoma jäljellä. Saisinkohan vahvalla liemellä, runsaalla viinikivellä ja lyhyellä värjäysajalla lisää tuollaisia marjapuuronpunaisia? Ja ennen kaikkea, mitä mä teen näillä kaikilla langoilla?
perjantai 29. kesäkuuta 2012
Väripatojen paluu
Uusi värjäysinspiraatio iskikin nopeammin kuin arvasimmekaan. Lisää lupiineja, toiseen kattilaan irti riivittyjä kukkia ja toiseen kokonaisia kukkavanoja nuppuineen. Alunapuretus kaikille, värjättävä lanka valkoista Nallea jota onneksi löytyi kaupasta, ja se on näköjään palannut Novitan värikarttaankin. Jee! Kokeilimme lyhyempää värjäysaikaa ja hiukan viileämpää lientä. Ja ta-daa!
Kaksi vasemmanpuoleista ovat kukat+varret-kattilasta. Vasemmanpuoleisin sai levätä liemessä vähän pidempään, toinen otettiin kuiville jo muutaman minuutin värjäyksen jälkeen. Kolme oikeanpuoleista ovat kukkakattilasta. Vasemmalta: lyhyt värjäysaika, hiukan pidempi värjäysaika, ja jälkiliemi.
Kuvasta puuttuu vielä viimeiset jälkiliemivärjäykset molemmista kattiloista. Varsikattilaan pääsi farkunsininen nalle, joka sai hiukan tummemmansinisen sävyn, kukkakattilassa on jäähtymässä luonnonvalkoinen 100% villalanka. Kuvassa langat ovat vielä märkiä ja huuhtelemattomia. Mielestäni ero edelliskerran lankoihin on kuitenkin selvä, vaikka kuvat on otettu eri kamerallakin.
Laitan vielä lähipäivinä kuvan huuhdotuista ja kuivatuista vyyhdeistä. Huuhdellessa sinisemmistä langoista irtosi violetinsävyinen huuhteluvesi, ja ne muuttuivat ehkä vähän vihreämmiksi. Vaaleansinisiksi niitä silti nyt luonnehtisin, enkä mintunvihreiksi.
Kaksi vasemmanpuoleista ovat kukat+varret-kattilasta. Vasemmanpuoleisin sai levätä liemessä vähän pidempään, toinen otettiin kuiville jo muutaman minuutin värjäyksen jälkeen. Kolme oikeanpuoleista ovat kukkakattilasta. Vasemmalta: lyhyt värjäysaika, hiukan pidempi värjäysaika, ja jälkiliemi.
Kuvasta puuttuu vielä viimeiset jälkiliemivärjäykset molemmista kattiloista. Varsikattilaan pääsi farkunsininen nalle, joka sai hiukan tummemmansinisen sävyn, kukkakattilassa on jäähtymässä luonnonvalkoinen 100% villalanka. Kuvassa langat ovat vielä märkiä ja huuhtelemattomia. Mielestäni ero edelliskerran lankoihin on kuitenkin selvä, vaikka kuvat on otettu eri kamerallakin.
Laitan vielä lähipäivinä kuvan huuhdotuista ja kuivatuista vyyhdeistä. Huuhdellessa sinisemmistä langoista irtosi violetinsävyinen huuhteluvesi, ja ne muuttuivat ehkä vähän vihreämmiksi. Vaaleansinisiksi niitä silti nyt luonnehtisin, enkä mintunvihreiksi.
keskiviikko 27. kesäkuuta 2012
Liemessä
Tänään saatiin kaverin kanssa vihdoin toteutettua pitkäaikainen haave; lupiinivärjäyskokeilu. IKEA-kassillinen violetteja lupiineja tien varresta päätyi kahteen kattilaan: isompaan kukat, pienempään riipimisen jämät ja haalistuneet kukat.
Väriliemiä keitettiin tunnin verran. Siivilöinnin jälkeen lisättiin purete (perinteisesti alunaa 10% lankojen painosta) ja dipattiin märät langat lämpimään liemeen. Kukkakattilan langat alkoivat heti muuttaa väriään, ja katsokaa millaiseksi!!
Hihkuimme innosta langan värjäytyessä siniseksi. Sinistä kun on kuulemma lähes mahdotonta saada Suomen luonnonvaraisista kasveista! Väripatoja pidettiin kuumana vajaan tunnin, ja sen aikana väri ehti muuttua lupiinille tyypilliseksi jäänvihreäksi. Jäimme pohtimaan, olisiko tuota kuvassa näkyvää sinistä mahdollista saada talteen, jos keittäisi oikein vahvan liemen ja dippaisi langat sinne vain hetkeksi? Vai vaikuttaako liian korkea lämpötila? Vai muuttuuko väri aina vihreäksi ilman tms. vaikutuksesta, vaikka mitä kikkailisi? Tämä vaatii ehdottomasti lisätutkimusta. Etualan varsikattila sentään sai vähän pirteämmän vihreän ajan kuluessa.
Vasemmalta: Lupiininvarsikattilasta kaksi eripaksuista luonnonvalkoista 100% villalankaa, sitten kukkakattilan jälkiliemi (l.valk. lanka), kukkakattilan l.valk. Nalle-lanka, kukkakattilan kirkkaanvalkoinen Nalle-lanka ja reunimmaisena kukkakattilassa ollut harmaa 100% villa.
Merkillepantavaa on mielestäni noiden Nalle-lankojen voimakas väriero. Kirkkaanvalkoinen imaisi itseensä todella voimakkaan sinertävän vihreän, kun taas luonnonvalkoisesta tuli blogeissa paljon esiintynyt jääkarhukarkki.
Tämä kaikki oli kovasti Jännää. Ja meillä oli hauska kesäpäivä! Lapset juoksentelivat pihalla ja Pallopylly seuraili tapahtumia avoimesta olohuoneen ovesta kärsivällisesti. Välillä hän pääsi toki tissille ja liinaunille :)
Väriliemiä keitettiin tunnin verran. Siivilöinnin jälkeen lisättiin purete (perinteisesti alunaa 10% lankojen painosta) ja dipattiin märät langat lämpimään liemeen. Kukkakattilan langat alkoivat heti muuttaa väriään, ja katsokaa millaiseksi!!
Hihkuimme innosta langan värjäytyessä siniseksi. Sinistä kun on kuulemma lähes mahdotonta saada Suomen luonnonvaraisista kasveista! Väripatoja pidettiin kuumana vajaan tunnin, ja sen aikana väri ehti muuttua lupiinille tyypilliseksi jäänvihreäksi. Jäimme pohtimaan, olisiko tuota kuvassa näkyvää sinistä mahdollista saada talteen, jos keittäisi oikein vahvan liemen ja dippaisi langat sinne vain hetkeksi? Vai vaikuttaako liian korkea lämpötila? Vai muuttuuko väri aina vihreäksi ilman tms. vaikutuksesta, vaikka mitä kikkailisi? Tämä vaatii ehdottomasti lisätutkimusta. Etualan varsikattila sentään sai vähän pirteämmän vihreän ajan kuluessa.
Vasemmalta: Lupiininvarsikattilasta kaksi eripaksuista luonnonvalkoista 100% villalankaa, sitten kukkakattilan jälkiliemi (l.valk. lanka), kukkakattilan l.valk. Nalle-lanka, kukkakattilan kirkkaanvalkoinen Nalle-lanka ja reunimmaisena kukkakattilassa ollut harmaa 100% villa.
Merkillepantavaa on mielestäni noiden Nalle-lankojen voimakas väriero. Kirkkaanvalkoinen imaisi itseensä todella voimakkaan sinertävän vihreän, kun taas luonnonvalkoisesta tuli blogeissa paljon esiintynyt jääkarhukarkki.
Tämä kaikki oli kovasti Jännää. Ja meillä oli hauska kesäpäivä! Lapset juoksentelivat pihalla ja Pallopylly seuraili tapahtumia avoimesta olohuoneen ovesta kärsivällisesti. Välillä hän pääsi toki tissille ja liinaunille :)
perjantai 4. toukokuuta 2012
Virkkuu koukussa
Viime vuonna olin juuri aloittanut äidin tilkkupeiton virkkaamista, kun törmäsin toiseen kivaan tilkkuohjeeseen. Ison peiton valmistuttua tuntui vähän aikaa siltä, etten virkkaa enää koskaan ikinä mitään. Tästä kuitenkin toivuttiin, ja kun Pallopyllykin saapui tuoden mainion mahdollisuuden pieniin vauvakäsitöihin, pääsin kokeilemaan Afrikkalaista kukkaa.
Lanka: Novita Nalle
Koukku: 3,5 mm
Langan menekki: 300 g
Mitat: 70*55 cm
Punainen lanka on alunperin pinkkiä Nallea, jonka värjäsin teellä saadakseni murretumman sävyn. Tumma lanka taas on parin vuoden takaisen marja-aroniavärjäyksen tulos. Harmaa ja vaalea lanka suoraan Nallen värikartasta.
Jaaha. Ja blogger on muuttanut asetuksia niin että tekstin asettelu ja muotoilu on hankalampaa. Kuva sentään tulee nykyään siihen mihin sen haluan eikä aina julkaisun yläreunaan.
Loppuun in action-kuva kohta kolmikuisesta peiton omistajasta:
Lanka: Novita Nalle
Koukku: 3,5 mm
Langan menekki: 300 g
Mitat: 70*55 cm
Punainen lanka on alunperin pinkkiä Nallea, jonka värjäsin teellä saadakseni murretumman sävyn. Tumma lanka taas on parin vuoden takaisen marja-aroniavärjäyksen tulos. Harmaa ja vaalea lanka suoraan Nallen värikartasta.
Jaaha. Ja blogger on muuttanut asetuksia niin että tekstin asettelu ja muotoilu on hankalampaa. Kuva sentään tulee nykyään siihen mihin sen haluan eikä aina julkaisun yläreunaan.
Loppuun in action-kuva kohta kolmikuisesta peiton omistajasta:
sunnuntai 21. elokuuta 2011
Kesäaurinko talteen
Syksyyn varaudutaan jälleen saapassukilla, koska Pallopään jalka kasvaa edelleen koko ajan.
Lanka: Novita Nalle (kasvivärjätty)
Puikot: 3 mm
Menekki: 52 g
Koko: 31
Pietaryrtillä värjäämäni langat pääsivät ilostuttamaan värillään sadepäiviä. Ihan kuin keltaisen sävy olisi muuttunut hiukan vihertävämpään suuntaan. Talvella värjätessäni en vihreää sävyä huomannut. Saattoi tietysti johtua keinovalostakin.
Kavensin selvästi kiilakavennukset liian hitaasti. Edellisistä sukista oli vierähtänyt sen verran aikaa että alan unohtaa miten asiat kannattaa tehdä! Eiköhän tahti tästä syksyn mittaan taas kiihdy... Seuraavat sukat on ainakin jo puikoilla ja tilaus sitä seuraaviin olemassa :D
Lanka: Novita Nalle (kasvivärjätty)
Puikot: 3 mm
Menekki: 52 g
Koko: 31
Pietaryrtillä värjäämäni langat pääsivät ilostuttamaan värillään sadepäiviä. Ihan kuin keltaisen sävy olisi muuttunut hiukan vihertävämpään suuntaan. Talvella värjätessäni en vihreää sävyä huomannut. Saattoi tietysti johtua keinovalostakin.
Kavensin selvästi kiilakavennukset liian hitaasti. Edellisistä sukista oli vierähtänyt sen verran aikaa että alan unohtaa miten asiat kannattaa tehdä! Eiköhän tahti tästä syksyn mittaan taas kiihdy... Seuraavat sukat on ainakin jo puikoilla ja tilaus sitä seuraaviin olemassa :D
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Lankadontin opissa
Lankadontin Laura piti Espoon työväenopistossa hienon neulakinnaskurssin. Istuin sitkeästi mukana kaikki kuusi kertaa. Valmiiksi asti nämä lapaset eivät ihan ehtineet kurssin aikana, mutta nyt ne ovat tässä. Käyttökelpoinen neulakinnastuotos, olkaapa hyvä!

Lanka: Novita Huopanen 93 g
Pisto: suomalainen
Koko: nainen
Suomalainen pisto on sama jonka opettelin jo aiemmin Krista Vajannon gradusivuilta. Se oli vain päässyt unohtumaan. Kurssilta saimme myös mahtavan tietopaketin neulakintaiden historiasta, eri materiaaleista ja tyyleistä, kansallisista erikoispiirteistä ja vaikka mistä.
Lauran vinkistä harjasin valmiit kintaat kevyesti sisäpuolelta karstoillani. Ihana pörröisyys! Sitten pistin tumput käteen ja huovutin niitä hetken saippuan kanssa. Ihan vain nähdäkseni mitä tapahtuu. Kuvassa kintaat ovat vielä huovuttamattomat. Jokin tässä tekniikassa kyllä saa aikaan sen, että kintaat ovat aina vähän jotenkin muotopuolen näköisiä, kuhmuraisia ja vinoja. Vakuuttelen itselleni, että se kuuluu asiaan.
Samaan kuvaan pääsi Lankadontin blogin ohjeella värjätty pikkuvyyhti. Alkuperäinen väri, kirkas kirvanvihreä, näkyy haltialangassa oikeassa reunassa. Keräsin parin viikon ajan käytetyt teenpurut pakasterasiaan, keitin niitä sitten tunnin, jäähdytin ulkona ja pistin vyyhdin (7 Veljestä, 49 g) yöksi hautumaan. Valmis väri on ihastuttavan luonnonläheinen, lehmuksenvihreä tuo kai on nimeltään. Erityisen kauniilta se näyttää aiemman pietaryrttivyyhdin vieressä! Harmi etteivät ole samanpaksuisia lankoja, tekisin niistä heti sukat.
Lanka: Novita Huopanen 93 g
Pisto: suomalainen
Koko: nainen
Suomalainen pisto on sama jonka opettelin jo aiemmin Krista Vajannon gradusivuilta. Se oli vain päässyt unohtumaan. Kurssilta saimme myös mahtavan tietopaketin neulakintaiden historiasta, eri materiaaleista ja tyyleistä, kansallisista erikoispiirteistä ja vaikka mistä.
Lauran vinkistä harjasin valmiit kintaat kevyesti sisäpuolelta karstoillani. Ihana pörröisyys! Sitten pistin tumput käteen ja huovutin niitä hetken saippuan kanssa. Ihan vain nähdäkseni mitä tapahtuu. Kuvassa kintaat ovat vielä huovuttamattomat. Jokin tässä tekniikassa kyllä saa aikaan sen, että kintaat ovat aina vähän jotenkin muotopuolen näköisiä, kuhmuraisia ja vinoja. Vakuuttelen itselleni, että se kuuluu asiaan.
Samaan kuvaan pääsi Lankadontin blogin ohjeella värjätty pikkuvyyhti. Alkuperäinen väri, kirkas kirvanvihreä, näkyy haltialangassa oikeassa reunassa. Keräsin parin viikon ajan käytetyt teenpurut pakasterasiaan, keitin niitä sitten tunnin, jäähdytin ulkona ja pistin vyyhdin (7 Veljestä, 49 g) yöksi hautumaan. Valmis väri on ihastuttavan luonnonläheinen, lehmuksenvihreä tuo kai on nimeltään. Erityisen kauniilta se näyttää aiemman pietaryrttivyyhdin vieressä! Harmi etteivät ole samanpaksuisia lankoja, tekisin niistä heti sukat.
maanantai 14. helmikuuta 2011
Kevään värejä
Kevätaurinko alkaa murtautua esiin. Sen innoittamana pistin pitkästä aikaa väripadan kiehumaan. Keitin kaverilta saatuja pietaryrtin kukintoja (hiukan alle 200 g pakastettuna) pari tuntia ja jätin jäähtymään liemeensä yön yli. Aamulla siivilöinti ja vettä lisää niin että lientä oli taas neljä litraa.

Salama haalistaa hiukan värejä. Keskiharmaata Nallea oli 14 grammaa, valkoista 55 g. Alunan ja viinikiven avulla pietaryrtistä irtosi varsin heleä, kirkas keltainen ilman havaittavaa vihreää vivahdetta. Harmaa lanka sai mainion, hieman meleeratun vihreän värin. Kivaa!
Salama haalistaa hiukan värejä. Keskiharmaata Nallea oli 14 grammaa, valkoista 55 g. Alunan ja viinikiven avulla pietaryrtistä irtosi varsin heleä, kirkas keltainen ilman havaittavaa vihreää vivahdetta. Harmaa lanka sai mainion, hieman meleeratun vihreän värin. Kivaa!
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
Viikon puuhat
Vaikea keksiä nasevampaa otsikkoa kahdelle täysin irralliselle työlle, joista kumpikaan ei herättänyt sen suurempia intohimoja.

Lanka: Drops Alpaca kaksinkertaisena
Puikot: 3,5 mm pyörö- ja sukka-
Malli: Knotty but nice @ Ravelry
Menekki: 83 g
Tämä malli oli kutitellut jo pidempään, nyt sen toteutin pukinkonttiin. 100% alpakka on karvaavaa, pörröistä ja aika liukasta. Onneksi otin bambupuikot. Ikkipikkiriikkisen iso tästä tuli mutta kelvannee.

Väriaine: marja-aronia 550 g
Puretteet: aluna 14 g ja viinikivi 21 g
Lanka: Nalle (valk.) ja Vuorelma veto (vaal.sin) yht. 140 g
Värjäsin marja-aronian marjoilla, jotka kävin (luvan kanssa!) poimimassa Inkun pihasta. Ohjeen lunttasin mainiosta kirjasta "Väriä luonnosta", kirj. Aittomäki et al. Marjoja oli enemmän kuin ohjeessa, muuten tein kuten kirja käskee värjäämään tuomenmarjoilla. Alun perin vaaleansinisestä langasta tuli aika kiva violetti (toinen oikealta), muuten nämä ovat vähän harmahtavan marjapuuronpunaisia. Aijon silti tehdä näistä sukat. Väri tarttuu selvästi paremmin teollisesti esikäsiteltyyn lankaan kuin omaan kehruuseen.
Kehruista puheen ollen, olen myös kehrännyt tällä viikolla. Projekti "200 g mustaa huivilankaa" ei vain ole vielä valmis esiteltäväksi.
Lanka: Drops Alpaca kaksinkertaisena
Puikot: 3,5 mm pyörö- ja sukka-
Malli: Knotty but nice @ Ravelry
Menekki: 83 g
Tämä malli oli kutitellut jo pidempään, nyt sen toteutin pukinkonttiin. 100% alpakka on karvaavaa, pörröistä ja aika liukasta. Onneksi otin bambupuikot. Ikkipikkiriikkisen iso tästä tuli mutta kelvannee.
Väriaine: marja-aronia 550 g
Puretteet: aluna 14 g ja viinikivi 21 g
Lanka: Nalle (valk.) ja Vuorelma veto (vaal.sin) yht. 140 g
Värjäsin marja-aronian marjoilla, jotka kävin (luvan kanssa!) poimimassa Inkun pihasta. Ohjeen lunttasin mainiosta kirjasta "Väriä luonnosta", kirj. Aittomäki et al. Marjoja oli enemmän kuin ohjeessa, muuten tein kuten kirja käskee värjäämään tuomenmarjoilla. Alun perin vaaleansinisestä langasta tuli aika kiva violetti (toinen oikealta), muuten nämä ovat vähän harmahtavan marjapuuronpunaisia. Aijon silti tehdä näistä sukat. Väri tarttuu selvästi paremmin teollisesti esikäsiteltyyn lankaan kuin omaan kehruuseen.
Kehruista puheen ollen, olen myös kehrännyt tällä viikolla. Projekti "200 g mustaa huivilankaa" ei vain ole vielä valmis esiteltäväksi.
tiistai 28. syyskuuta 2010
Värjäyskokeilu nro 2
Tiskiveden värinen itse kehrätty vyyhti pääsi uuteen värikylpyyn. 100 g kuivattuja nokkosia sai liota kuumassa vedessä vuorokauden verran, jonka jälkeen niitä keitettiin tuollaiset pari tuntia ulkona irtolevyllä. Jäähtynyttä värilientä siivilöin n. 5 litraa.
Lämmitys seuraavana aamuna, alunaa 9 g ja lanka (n. 90 g) sekaan. Kuumana pidin reilun tunnin, sitten käänsin virran pois ja lanka sai jäähtyä liemessään iltaan asti. Kuivuttuaan se näyttää tältä:

Sävy on edelleen tiskivesimäinen mutta jo selvästi tummempi. Vertailuna vyyhdin keskellä valkoinen Nalle-lanka. Mielenkiintoista on, että sidelankana käytetty Nalle on värjääntynyt hiukan voimakkaammin (näkyy kuvassa vasemmalla alhaalla). Ilmeisesti itse kehrätyssä on siis vieläkin jäljellä lanoliinia, joka suojaa villaa? Näiden pesujen, värjäysten ja keittojen jälkeen lanka kyllä alkaa tuntua aika rutikuivalta. Ja haisee pahalta :/
En vielä heitä kirvestä kaivoon. Ehkä alan suosiolla värjätä noita sukkalankoja, ne ovat monikäyttöisempiäkin sitten valmiina. Lisää kemikaaleja pitäisi myös löytää, lähiapteekkini myi vain alunaa (ja senkin aika vaikeasti). Haluaisin kuitenkin pitäytyä kotimaisissa värjäyskasveissa ja -sienissä. Saakohan kaupungin mailta kerätä marja-aroniaa ja tuomenmarjoja?
Lämmitys seuraavana aamuna, alunaa 9 g ja lanka (n. 90 g) sekaan. Kuumana pidin reilun tunnin, sitten käänsin virran pois ja lanka sai jäähtyä liemessään iltaan asti. Kuivuttuaan se näyttää tältä:
Sävy on edelleen tiskivesimäinen mutta jo selvästi tummempi. Vertailuna vyyhdin keskellä valkoinen Nalle-lanka. Mielenkiintoista on, että sidelankana käytetty Nalle on värjääntynyt hiukan voimakkaammin (näkyy kuvassa vasemmalla alhaalla). Ilmeisesti itse kehrätyssä on siis vieläkin jäljellä lanoliinia, joka suojaa villaa? Näiden pesujen, värjäysten ja keittojen jälkeen lanka kyllä alkaa tuntua aika rutikuivalta. Ja haisee pahalta :/
En vielä heitä kirvestä kaivoon. Ehkä alan suosiolla värjätä noita sukkalankoja, ne ovat monikäyttöisempiäkin sitten valmiina. Lisää kemikaaleja pitäisi myös löytää, lähiapteekkini myi vain alunaa (ja senkin aika vaikeasti). Haluaisin kuitenkin pitäytyä kotimaisissa värjäyskasveissa ja -sienissä. Saakohan kaupungin mailta kerätä marja-aroniaa ja tuomenmarjoja?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
