keskiviikko 17. kesäkuuta 2009

Kesävaatetta

Kierrätysompelu, hipheijaa!

Sain vapaan pääsyn erääseen varastoon, jossa oli epämääräistä kangasta poisheittoa vailla. Pitihän sieltä yhtä ja toista pientä pelastaa, vaikka kankaat pitikin pestä ennen käyttöä varastossa leijailleen homeenhajun vuoksi. Kankaiden lisäksi dyykkasin sieltä mm. aiemmin esiteltyjen nukkien hiuslangat ja hauskan nukenkantoliinan kaverin lapselle.

Täysin pyöreästä pöytäliinasta tuli pienellä vaivalla kesäinen kellohame. Reikä keskelle, ja resoriakin oli valmiiksi varastoissani. Katsokaa, miten mainiosti se hulmuaa!


Kangas on siis vihreää puuvillaa, siihen on painettu valkoisia lintuja (siis sellaisia kahdesta kaaresta muodostuvia). Ilmeisesti aikoinaan ihan painettu pöytäliinaksi, koska linnut ovat joka kohdasta katsottuna "oikeinpäin" pyöreässä kankaassa. Alareuna piti kääntää ja ommella, siitä oli leikattu pois jotain (pitsiä?). Yläreunaan laitoin valkoisen resorin ja sen sisään leveän litteän kuminauhan. Hameen hinnaksi tuli täten 1,70 euroa eli se metri kuminauhaa.

Ja lahjoituskankaasta ompelemani collegesetti valmistui, tänään hain Eurokankaasta tukikangasta ja uskaltauduin siksakkaamaan yksinkertaisia koristeita plyysistä. Koko on n. 70 cm.


Voipi olla että bloggaamisen 1-vuotispäivä on nyt tässä, koska ylihuomenna lähden LOMALLE pois ompelukoneen ulottumattomiin. Tai no, otanhan mä toki neuleen mukaan, ja älypuhelimella pääsee nettiin ja siinä on kamera...

Kesälomaevääksi kaikille mansikoita salaattipedillä, olkaatten hyvät.


Olen siinä käsityksessä että mansikoita on nyt 14, laskeminen alkaa olla vaikeaa kun Pallopää "istuttaa" niitä ympäri asuntoa. No, litran lupasin niitä tehdä ja yli puolet on jo valmiina. Salaatinlehdet lähtevät erääseen leikkiruokavaihtoon pihvien kanssa.

Tilinpäätöstä

Usein tulee selattua omaa blogia eestaas (en tiedä tekevätkö muut niin mutta minä ainakin teen!) ja katseltua tyytymättömänä: "Aina vaan nää samat sukat ja rumat shortsit täällä, tuntuu etten saa mitään uutta aikaiseksi." Samalla ihastelee sen seitsemää muuta käsityöblogia: "Miten tuokin ehtii, ja toikin on osannut tehdä noin hienoja, ja kaikilla on kauheesti kaikkee muttei minulla mitään."

Olen viime aikoina tajunnut, että tässä piilee optinen harha. Jos seuraan enemmän tai vähemmän aktiivisesti viittä tai kymmentä blogia, tulee alitajuisesti tunne että pitäisi tuottaa enemmän (ja kauniimpia) kuin nuo kymmenen muuta bloggaajaa yhteensä. Eihän siinä ole mitään järkeä!

Blogini täyttää kohta vuoden. Itse itseäni kannustaen totean nyt että olen vuoden aikana tuottanut laskujeni mukaan:

- 13 synttäri- ja joululahjaa
- kädentaidonnäytteitä yhteensä 27 ihmiselle, itseni poislukien
- 28 neuletta (yhteensä n. 3400 g lankaa)
- 24 vaatetta
- 23 lelua
- 12 kassia ja pussukkaa
- 56 blogitekstiä

Joitain suoritteita on myös jäänyt bloggaamatta, ihan silkan unohtamisen, väsymyksen tai tyytymättömyyden takia. Eikä tämä vuosi ole vielä ohi! Kunhan tuo kameran akku nyt vaan taas latautuisi...

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Kiku


Pidemmittä puheitta, Kiku Japanista.

Tykkään tästä itse ihan älyttömästi. Ihonväri on luonnollinen, kasvoista tuli hauskan ilmeikkäät, ja opin jänniä asioita Japanin kulttuurista etsiessäni asiaankuuluvaa kimono-ohjetta. Vaaleanpunainen obi ja kaulukset ovat aitoa silkkiä. Takana hiuksissa roikkuu pari korua:


Alle neljänkympin ei Kiku uuteen kotiin pääse, sen verran oli hommaa aiheeseen perehtymisessä ja mm. hiuksissa. Ja materiaalit ovat tosiaan silkkiä, lasihelmiä jne. Lisää japanilaisia on ihan varmasti myös tulossa!

tiistai 9. kesäkuuta 2009

Kesävaatetta

Kangastuholaisista ei voi enää puhua kun näiden materiaalit ovat uusia.
Ensinnäkin, minulle työnnettiin n. 4 metriä vaaleanpunaista collegea. Onneksi kaverilla on tyttövauva 4 kk.


Kaava jostain käsityölehdestä collegepaidan kaava, ilman hihoja ja helmaa pidennetty. Kokokin on vähän sinne päin, olisko tää n. 68 cm? Jotain piristystä se selvästi vielä tarttis, rusetin tai applikoituja sydämiä tai kruunun tai JOTAIN.


Sitten Pallopäälle shortsit. Lämpimän kesäkauden aikana (eli se yksi viikonloppu kuunvaihteessa) kaivelin joka ilta Pallopään ainoita shortseja pyykkikorista ja pesin nyrkkipyykkinä jotta ne olisivat aamulla kuivat. Ei näin.
Siispä merimiesshortsit. Koristeeksi pääsi aiemmin tekemäni painokuvakokeilu. Kaava Suuresta käsityölehdestä, mutta en jaksanut väsätä taskuja enkä vetoketjua joten voinen sanoa että malli on omasta päästä. Ja siltä se näyttääkin, shortsit on niin leveät että näyttävät lähinnä hameelta.

Huomatkaa myös "nilkkakoriste" á la 4v sekä asianmukaiset mustelmaiset polvet. Se on kesä nyt!


Mansikoita syntyy tasaista tahtia. Yhden neulomiseen menee vajaa puoli tuntia. Nää on hauskoja. Minulta on tilattu myös retiisejä.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Unicef!

Löysin harrastuksen, jossa yhdistyvät näpertely ja ompelu, hyväntekeväisyys, kierrätys ja omien kangasvarastojen tuhoaminen. Ompelen Unicefille myytäväksi nukkeja. Tuotto menee maailman lasten rokotuksiin. Saanko esitellä: Veera ja Dina!


Veera (oikealla) on kylän kaunein tyttö, ja taitaa tietää sen itsekin. Vehnänvaalea tukka, joka on niin pitkä, että Veera voi istua sen päällä, vetää painollaan niskan pakostakin hiukan ylvääseen kenoon. Veeran ainut asuste, jota ei voi riisua, on hiuksiin kiedottu punapaula. Veera sai sen Villeltä ennen kuin Ville lähti merille...

Dina (vasemmalla) on Venäjän Karjalan tyttöjä. Dina on järkevä ja tunnollinen, onhan hän monipäisen sisarusparven vanhin. Dina ei ehdi paljon poikien perään katsella, eivätkä pojatkaan ole vielä huomanneet pilkettä Dinan sinisissä silmissä. Hiuksetkin on ommeltu pysyvästi tiukalle lettikruunulle.

Täysin mihinkään liittymättä, tyttöjen jalkojen juuressa kaksi puuvillalangasta neulottua mansikkaa. Ohje: http://www.flickr.com/photos/51146511@N00/133734949/in/set-72057594117848889/

Tytöt lähtevät parempiin koteihin asianmukaisen adoptiotodistuksen kanssa viimeistään syksyllä. Jos kiinnostuit adoptoinnista, laita viestiä! Hinta 30 e/kpl menee lyhentämättömänä Unicefille. Ja lisää on tulossa kaikista maailman kolkista, esim. Japani, Intia, Kenia, Ranska...

Lisätietoja: http://www.unicef.fi/anna_ja_toivo