Cute overload warning!

Pallopään serkkutyttö täyttää neljä. Toivon, että nukenvaatteet ovat vielä käypä lahja, koska tekaisin tässä yhtenä iltana tällaisen:


Babybornin talvihaalarin kaava ja ompeluohje ovat Joskalta: http://joska.vuodatus.net/blog/2256637/puvun-ompelusta/

Iso kiitos ohjeista! Noudatin niitä orjallisesti paitsi yhdessä kohdassa: ompelin ensin hupun kuminauhakujan ja pujotin sitten kuminauhan sisään ja ompelin toisestakin päästä saumanvaraan kiinni. Päällipuolen velourkangas on jämää pallopään housuista, jotka eivät ole vielä valmiit. Sisällä vaaleanpunainen college. Etuosan läppä suljetaan tarranauhalla molemmin puolin.

Ihqu on!

101. blogiteksti!

Onnea, minä. Sadasensimmäinen bloggaus käsittele, yllätys yllätys, neuletta. Huomaan lipsuneeni tästä "aloittelevan ompelijan" blogista enemmän ja enemmän neulomisen suuntaan. Mutta ei hätää! Uusia kankaita Pallopään housuja varten on taas parhaillaan pyörimässä pesukoneessa.


Mokkasukka-lankaa ostin keväällä Hämeenlinnasta monta vyyhtiä. Muista tuli sukat, lilasta kämmekkäät ja sormikkaat. Kaikista jäi typerän kokoinen kerä. Liian pieni mihinkään oikeaan, liian iso pois heitettäväksi. Miettimättä sen tarkemmin värien yhteensopivuutta, päätin tehdä niistä jämäsukat. Ja ne ovatkin oikeastaan aika kivat!

Aloitin kärjestä, jotta ei tarvitsisi pelätä langan loppuvan kesken. Yhteensä 64 silmukkaa. En ole vielä tajunnut, miten kärjestä alkaen voisi tehdä muuta kuin tiimalasikantapään, joten sellainen jälleen. Raidoitus ihan huvin vuoksi, ja jotta lilaakin kuluisi enemmän. Päättelin ekan sukan kun langoista oli vaa'an mukaan kulunut puolet. Jouduin kuitenkin purkamaan päättelyn ja jatkamaan vielä parilla raidalla. Tarvitsen tarkemman vaa'an!

Ohut sukka on hyvä esim. kengässä pidettäväksi. Mokkasukan aloe vera- ja jojobakäsittely kyllä vihjaa näistä sisäsukkia. Ja sitä lankaa on vieläkin pienet pallerot, kivan värisiä vaikka virkattuihin tai neulottuihin kukkasiin. Kukkasia tarvitaan aina, eikö?

Tätä vuotta on kulunut kaksi viikkoa, ja olen tehnyt kaksi sukkaparia. Jatkuisikohan tämä tahti?

Kellokukka

Heinäsirkka kellokukkaan
teki yöksi pesän.
Viulullansa soitti
uneen koko kesän.

(Titvi Ikäheimo: Hiiren häät)

Tämä pitsihuivi on edellisen postauksen vastakohta. Hetken mielijohteesta aloitettu, käteen osuneesta langasta tehty, ja nopea, palkitseva malli. Ehdin neuloa n. kolmanneksen kerästä, ennen kuin hahmottuva kuvio alkoi näyttää kovin, kovin tutulta. Tajusin että minulla on musta mohairhuivi täsmälleen samalla kuviolla! Googlaus (www.mielitty.com) kertoi, että olen ostanut huivini mallin suunnittelijalta itseltään, Naisten Joulumessuilta 2006.

Lanka on äidin viron-tuliaisia, se ohuempi Vironvilla eli Aade Lõng 7/2. Vyyhdissä oli 160 g ja pieni pallo jäi jäljelle. Puikot 4 mm. Huivista tuli aavistuksen pieni, leveys n. 140 cm. Huuhteluainevedessä liotus pehmensi tyypillisen karkeaa vironvillaa kivasti, mutta ei se mikään kaulahuivi vieläkään ole.



Haluaisin kovasti oppia kunnolla neulomaan pitsiä. Kaikki ohjeet, joissa myös nurjalla puolella tehdään jotain kikkailua, ovat toistaiseksi taitotasoni ulottumattomissa. Mallin pitää olla sellainen, että näen heti miten kuvio muodostuu. Neuloessa pitää pystyä laskemaan, onko menossa oikein, ja korjaamaan mahdolliset puuttuvat tai ylimääräiset silmukat lennossa. Purkaminen kun ei ole minua varten.

Haluaisin myös osata kuvata näitä neuleita. Tai haluaisin, että haluaisin edes yrittää. Nytkin ulkona on vielä hämärää, ja sitäpaitsi siellä on pakkasta. Ilman salamaa kuvien värit ovat mitä sattuu ja salaman kanssa palmikot, pitsit ym. kuviot eivät erotu lainkaan. Jos olisin joskus kotona päivänvalon aikaan, ja vieläpä niin että työt olisivat käsillä, voisin levitellä niitä kuuraisiin puihin jne. Toistaiseksi minulle on riittänyt, että saan dokumentoitua valmiin työn ennen kuin se lähtee maailmalle.

Ikuisuusprojekti

Tässäpä eräs sellainen projekti, jonka kehitystä on hiukan vaikea kuvailla, mutta yritetään.

1. Keväällä 2009: ystävän syntymäpäivät lähestyvät. Päätetään antaa lahjaksi jotain itse tehtyä, ja samalla Erikoista, Hienoa ja Kaunista.

2. Surffataan lankakauppojen sivuilla X tuntia. Tilataan Ilun Handusta lanka: 70% baby alpakka, 20% silkki, 10% kashmir. Käsinvärjätty lahjan saajan lempivärien mukaisesti.

3. Valitaan hieno pitsihuivimalli.

4. Lanka tulee postissa. Havaitaan se niin ohueksi ettei yhtä lankaa edes tunne kädellä. 100 grammassa lankaa on 1200 metriä! Keritään.

5. Aloitetaan neulominen. Havaitaan lanka aivan liian ohueksi. Keritään se kahdelle kerälle ja aloitetaan kaksinkertaisena. Lisähaasteena mainittakoon pätkävärjäys, jonka tulee täsmätä langoissa.

6. Neulotaan tuskanhiki otsalla pitsineuleen silmukoita laskien pari kuukautta toivottoman liukasta, kaksinkertaista lankaa tylpillä puupuikoilla. Ymmärretään, että neuleesta ei koskaan tule valmista, ja synttäreihin on enää pari viikkoa.

7. Puretaan. Kiroillaan ankarasti sitä, että keksittiin neuloa sekaan ohut kultalankasäie (jota matkustettiin varta vasten ostamaan toiselta puolen kaupunkia), joka saa homman takkuuntumaan koko ajan.

8. Heitetään japanilaisella pitsimallilla kuikkaa ja aloitetaan Revontuli. Ilman kultalankaa.

9. Revontuli valmistuu viikkoa ennen kuin olisi täyttänyt puoli vuotta. Synttärit olivat ja menivät jo heinäkuussa. Onneksi valmis huivi on lähes odotusten mukainen. Henkäyksenkevyt, poskenpehmeä, lämmin ja kaunis. Se kultalankakin olisi vaan turhaan kutittanut.

Keisarinnan uudet vaatteet

Vihdoin (!) sain tehtyä omalle nukkerukalleni vaatteet. Hän on 80-luvun alusta asti kulkenut rumassa tehdasvalmisteisessa mekossa. Nyt hän sai kansallispukuhenkisen, mutta paljon hienommista kankaista valmistetun, asukokonaisuuden. Paita on kokonaan brodyyria, ja ohuen voilee(?)hameen alla on musta silkkivuori. Brodyyri on yhtä vanhaa kuin nukkekin, omasta alushameestani kun olin pieni. Hameen materiaali on verhojenlyhennysprojektista jäänyttä.


Lisäksi tein kaksi vaatekertaa vähän niin kuin tilaustyönä. Sinisessä mekossa on neppari selässä, pinkissä paidassa tarrat, ja housujen lahkeiden taitteet samaa vaaleanpunaista collegea. Housut ja mekon vuori kierrätyskangasta.