Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unicef. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Unicef. Näytä kaikki tekstit

perjantai 25. syyskuuta 2009

Suomalaisnainen synnytti kymmenikön - kaikki elossa!


Tässä he nyt ovat, kaikki yhdessä monikansallisessa luokkakuvassa. Vasemmalta ylärivistä:
Veera (Suomi)
Neela (Intia)
Chapa (USA)
Ayanna (Somalian tasavalta)
Dina (Venäjä)

Vasemmalta alarivissä:
Kiku (Japani)
Marie (Ranska)
Barika (Kenia)
Kefilwe (Botswana)
Erzulie (Haiti)

Ja äiti on vähän väsynyt... Ns. omaa kivaakin oli välillä, järjestin mm. kaikille tummanruskeille nukeille lopuksi passiarpajaiset. Muut syntyivät jonkin vision tuloksena, mutta loppuvaiheessa vain tehtailin Ayannalle, Barikalle ja Kefilwelle vaatteet, googletin sopivat nimet (tiesittekö, että netti on väärällään sivustoja, joissa annetaan vinkkejä odottaville äideille lapsen nimen valintaan?), kirjoitin kortit ja lätkin ne omistajilleen kuin paraskin elämäänsä kyllästynyt maahanmuuttoviranomainen.

Toisia taas, kuten Kikua, Marieta ja Chapaa (joka on muuten Siouxin kieltä ja tarkoittaa majavaa) suunnittelin pitkään ja hartaasti, monissa tylsissä kokouksissa.

Papukaijamerkki kaikille, jotka tunnistavat muutamien nimien kirjallisuusviitteet.

Vielä jäi muutama idea kaivertamaan mieleen, mutta toisaalta rutistus oli niin iso, ja muita töitä on taas jonossa, että tämä harrastus taitaa jäädä nyt tauolle. Taitaa tosin olla parasta työntää tytöt postiluukusta Unicef-vastaavalle, ettei hän saa houkuteltua minua tekemään "ihan paria vielä".

Huomioikaa kuvaa tiiratessanne myös korut, jotka olen omin kätösin vääntänyt jämähelmistä. Ja kasvot, jotka on kaikki siis maalattu ihan samalla tekniikalla ja vapaalla kädellä. Melko persoonallisia tyttösiä!

lauantai 13. kesäkuuta 2009

Kiku


Pidemmittä puheitta, Kiku Japanista.

Tykkään tästä itse ihan älyttömästi. Ihonväri on luonnollinen, kasvoista tuli hauskan ilmeikkäät, ja opin jänniä asioita Japanin kulttuurista etsiessäni asiaankuuluvaa kimono-ohjetta. Vaaleanpunainen obi ja kaulukset ovat aitoa silkkiä. Takana hiuksissa roikkuu pari korua:


Alle neljänkympin ei Kiku uuteen kotiin pääse, sen verran oli hommaa aiheeseen perehtymisessä ja mm. hiuksissa. Ja materiaalit ovat tosiaan silkkiä, lasihelmiä jne. Lisää japanilaisia on ihan varmasti myös tulossa!

sunnuntai 7. kesäkuuta 2009

Unicef!

Löysin harrastuksen, jossa yhdistyvät näpertely ja ompelu, hyväntekeväisyys, kierrätys ja omien kangasvarastojen tuhoaminen. Ompelen Unicefille myytäväksi nukkeja. Tuotto menee maailman lasten rokotuksiin. Saanko esitellä: Veera ja Dina!


Veera (oikealla) on kylän kaunein tyttö, ja taitaa tietää sen itsekin. Vehnänvaalea tukka, joka on niin pitkä, että Veera voi istua sen päällä, vetää painollaan niskan pakostakin hiukan ylvääseen kenoon. Veeran ainut asuste, jota ei voi riisua, on hiuksiin kiedottu punapaula. Veera sai sen Villeltä ennen kuin Ville lähti merille...

Dina (vasemmalla) on Venäjän Karjalan tyttöjä. Dina on järkevä ja tunnollinen, onhan hän monipäisen sisarusparven vanhin. Dina ei ehdi paljon poikien perään katsella, eivätkä pojatkaan ole vielä huomanneet pilkettä Dinan sinisissä silmissä. Hiuksetkin on ommeltu pysyvästi tiukalle lettikruunulle.

Täysin mihinkään liittymättä, tyttöjen jalkojen juuressa kaksi puuvillalangasta neulottua mansikkaa. Ohje: http://www.flickr.com/photos/51146511@N00/133734949/in/set-72057594117848889/

Tytöt lähtevät parempiin koteihin asianmukaisen adoptiotodistuksen kanssa viimeistään syksyllä. Jos kiinnostuit adoptoinnista, laita viestiä! Hinta 30 e/kpl menee lyhentämättömänä Unicefille. Ja lisää on tulossa kaikista maailman kolkista, esim. Japani, Intia, Kenia, Ranska...

Lisätietoja: http://www.unicef.fi/anna_ja_toivo