Maitopipo

Sytopipo, järjestyksessä yhdestoista. Kuvanlaatu selittynee sillä että otin kuvan itse, käsivaralta, omassa päässäni olevasta piposta :D


Mallin nimi on Claudia. Lankana ihastuttavan pehmoinen viskoosi, 70% puuvillaa, 30% maitokuitua. Palmikkokuvio meni ihan OK, mutta kavennuksissa kohtasin vakavia ongelmia. Loin alussa 120 silmukan asemasta 112, eikä se tietenkään toiminut kuudella jaollisissa kavennuksissa. Ihan kamalan rumat. Onneksi ne on vasta päälaella eikä niitä välttämättä näe.

Eikä tuo käsialan sileyskään nyt ihan Strömsö-tasoa ole.

Yhden yön juttu

Kevät ja jäätelökausi alkaa! Tämä assosiaatio tuli vain siitä, kun pohdin miltä tämä herkullisen värinen pipo näyttäisi poikkeuksellisen pyöreäpäisen henkilön päässä.


TiiQ:n tähdellinen on tuttu malli, joten pipo syntyi yhdessä illassa. Ohjeesta poiketen tein taas joustinneulereunuksen, jotta pipo pysyisi päässä myös jumpan tiimellyksessä. Huomatkaa kuvassa näkyvä jämälanka: siinä on kaikki mitä 50g:n kerästä jäi. Melkoista optimointia, eikö?

Langassa, jonka nimeä ne häpeäkseni enää edes muista (mutta se maksoi vain 2,80e / 50g Nordiassa!), on 70% bambua ja 30% puuvillaa. Suhde on siis lähes sama kuin Novitan bambussa, mutta tämä lanka on paaaljon pehmeämmän tuntuista, ja ehkä siksi pesuohjekin on vain 40 astetta. Puikot 3 mm kuten ohjeessa käskettiin, koska langan paksuus oli täsmälleen sama kuin Luxus Cottonilla. Tykkään! Toivottavasti saajakin tykkää, jos ei, tämäkin menee sytomyssykampanjaan. Yhteensä syto-potilaille tarkoitettujen pipojen sarjassa tämä on jo kymmenenteni.

Kampanjan suhteen otan loppukirin. Ensi perjantaina olisi tarkoitus vierailla Tikatassa (lankaa ostamassa, köh) ja samalla voisin viedä sinne valmiit myssyt, niin säästän postikuluissa ja osallistun arvontaan.

Turbaani 2

Käsien kipeytymisen uhallakin uskaltauduin neulomaan valmiiksi tämän toisen turbaanin, sitä kun kovasti jo kaipailtiin.


Lankana Novita Tennessee (100% puuvilla), jota meni n. 1,5 kerää. Puikot olivat kokoa 3,5 mm. Alkaa tuo ketjusilmukkaketjun avulla luominen, ja myöhemmin kolmen puikon päättelykin, sujua.

Nuo omituiset myhkyt johtuvat hiuspallostani siellä alla, ja yläreunan mytty toivottavasti häviää kun turbaani käytössä venyy ja muokkautuu päähän sopivaksi.

Turbaanin tuleva omistaja suunnittelee jo pukevansa sen kanssa mustan trikoomekon ja isot kultaiset korvarenkaat :)

Katkolla

Pääsiäisen käsityövillityksessä sain ranteisiini ilmeisesti lievähkön jännetupentulehduksen. Päätetyö pahentaa sitä, mutta töitä on ihmisen tehtävä. Varsinkin nyt, sairaslomalle ei ole aikaa jättäytyä tässä vaiheessa. Siispä tein raskaan päätöksen lopettaa käsitöiden tekemisen hetkeksi. Ja on muuten vaikeaa! Telkkarin töllöttäminenkin kädet sylissä on hankalaa, olen tottunut neulomaan samalla koko ajan jotain. Kirjastoon pitäisi kai mennä että voisi edes sivistää itseään klassikoilla.

Ja niille, joiden mielestä mitään tekemättömyys on elämän suola: kokeilkaapa opiskella tutkinto valmiiksi ja hoitaa pientä vauvaa kotona sekä myöhemmin yhdistää yhdistys- ja taloyhtiötoiminta, äitiys ja tutkijan työ. Vapaa-aikaa, siis sellaista, jota ei edes semi-hyödylliseen haluaisi käyttää, ei kertakaikkiaan jää, ja ennen pitkää sitä tottuu puuhaamaan koko ajan jotakin. Käsityöt ovat minulle rentoutumiskeino, luovuuden vapauttamista, uuden luomisen iloa. Aikaansaamista. Siis vastakohta väitöskirjan tekemiselle.

Itseäni lohduttaakseni ostin eilen työmatkalla Tampereen Taito Shopista vyyhdin Vuorelman Veto-lankaa. Kovin pehmoista sukkalangaksi! Vahvuus on sama kuin Nallessa, josta tulee varmaan raitoja Veto-sukkiin. Sitten joskus.

Tämä työpaketti, jonka parissa nyt puurran, kestää muutaman viikon. Toivon ranneoireiden paranevan siihen mennessä. Tai sitten ehdin vihdoin sitä sairaslomaa pitämään, ja neulomaan menetetynkin ajan edestä! Eiku...

Munarikasta pääsiäistä!

Ompeluseura a.k.a. käsityöpäivä täytti jo kaksi vuotta! Aloitimme käsityöaiheiset kokoontumiset 2008 pääsiäispyhinä. Silloin aloin opetteleman ompelukoneen käyttöä.

Tänä vuonna opin virkkaamaan pylväitä ja pitkiä pylväitä. Kiitos kärsivällisille opettajille!


Tiesittekö, että jos vasen ranne on kipeä liiasta virkaamisesta ja oikeaa rannetta särkee neulomismaratonin jälkeen, voi aina neulata!

Pikku puuhastelua

Pallopään unisukat, ne Novita Cloudista tehdyt, tulivat tiensä päähän. Vaikka parsimisesta pidänkin, ja olen pihi, en jaksa parsia kovin montaa kertaa sukkia, joilla ei oikeastaan edes kävellä, mutta silti tuntuvat lahoavan päälle.


Jämä-merinoa ja puikot 3 mm. Kovin on kirjavaa mutta kyllä tämä unikäyttöön välttää.


Pääsiäinen tulee. Tämän vuoden elämäntuhlausprojektina olen toteuttanut virkattuja pääsiäismunia Suuren Käsityölehden 3/2010 ohjeen mukaan. Sisällä on isosta suklaamunasta saatu sisämuna. Näitä on toistaiseksi kolme ja ovat menossa Pallopään ja kaverinsa leikkiruokaleikkeihin. Pääsiäisen kunniaksi tulee varmaan lisää eri värisiä. Hitsi, täytynee siis syödä lisää suklaamunia!