sunnuntai 31. toukokuuta 2009

Marsipaania

Yritän kovasti olla lipsumatta käsityöblogista lifestyleen, mutta kerrottakoon nyt, että leivoin perjantaina kaverin 30-vuotissyntymäpäiville kakun:


Eiks ole aika hieno! Maalattava kultainen elintarvikeväri on ainut ainesosa, jota ei lähikaupasta tuohon saanut, ja itse asiassa kakku olisi varmaan ollut kauniimpi ilman sitä. Tomusokerilla, marsipaanilla ja nonparelleilla saa ihmeitä aikaan!

Ja onneksi kuvassa ei näy, miten marsipaani ei ihan riittänyt peittämään reunoja joka puolelta... Muuten sen kaulitseminen ja käsittely oli minusta kyllä helpompaa kuin mitä ohjeet antavat ymmärtää. Kiitos kakkuideasta ja täytteiden ohjeista kuuluu jauhotsuussa.blogspot.com :lle.

Kangastuholaiset V

Olen ymmärtänyt realiteetit: kangasvarastojen tuhoaminen voi jatkua hamaan tulevaisuuteen asti, mutta eivät ne vaan lopu. Huomenna olen menossa kaverin työpaikalle, josta ollaan hävittämässä laatikkokaupalla askartelukäyttöön hankittuja kankaita... Tavoitteena olisi tehdä niistä Unicef-nukkeja.

Tällaiseen silkkipalaan törmäsin viimeksi kaupassa. Hintaa oli 3 euroa. Siitä tuli kummitytölle hame. Koko 110 cm, kaava Ottobre-lehdestä. Kaavaa soveltaen lisäsin tyllikerroksen ja vuorikankaan. Silkkipala oli niin pieni että takakappaleeseen tuli ylimääräinen sauma. Hameen väri on vääristynyt salamavalosta, oikeasti kaunis, kiiltävä, "kylmä" pinkki.


Pitkästä aikaa kierrätysompelua: puhki kuluneista miesten verkkareista leikkasin kankaat talteen ja jalostin Pallopäälle verkkareiksi. Koko 100 cm (noin). Polvessa ollut reikä oli niin hankalasti keskellä kangasta, että se piti peittää tekemällä tuollaiset tyylikkäät kaksinkertaiset polvipaikat. Housut on kuvaushetkellä juuri otettu pyykkinarulta, siitä ryppyinen ja hiukan muotopuoli ulkonäkö. Oikeasti ne on ihan hienot. On on! Kierrätettyä (samoista verkkareista) myös vyötärön kuminauha ja nyöri.

keskiviikko 27. toukokuuta 2009

Sukka sukkanen

Pallopää nukkuu sitkeästi villasukat jalassa vaikka on jo kesä. Kutaisin bambu-villasta (Novita luxus Cloud) vähän kevyemmät kesäsukat. Bambulanka, bambupuikot :)


Mutta katsokaa miten nopeasti tuo lanka nyppyyntyy! Kuvaushetkellä sukat on olleet yökäytössä neljä (4) yötä. Hmph. Cloud on kuitenkin pehmeää ja ihanaa ja sitä saa joka paikasta, mm. työmatkan varrelta. Onneksi investoin keväällä nypynpoistajaan:
Kymmenen euron vehje on maksanut itsensä takaisin jo moneen kertaan, taloudessa kun asuu villapaitojen suurkuluttaja. Patterit kestävät hyvin ja tätä voi lainata kavereillekin. Sitäpaitsi, voiko söpömpää ja sympaattisempaa teknistä vimpainta olla olemassakaan? Kiitos äiti vinkistä!

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Kapteeni katsoi horisonttiin...


Tällaisilla voin kirjailla vaikkapa niitä pussukoita jatkossa. Jos yhteen pakkaisi pyykkipojat, yhteen aurinkorasvat, yhteen kesäkäsityön ja yhteen uimapuvun... Mitäpä sitä muuta veneellä tarvitsee? Neljä viikkoa kesälomaan \o/ Huomatkaa miten hyvin olen lukenut koulukirjani, Gestaltin hahmolakien mukaisesti pelastusrenkaan köysi näyttää jatkuvan yhtenäisenä vaikkei sitä oikeasti ole olemassakaan, on vain tyhjää ja satunnaisia sinisiä pilkkuja ;)

Kangastuholaiset IV

Lisää pussukoita Tildan henkeen, vaikken ole koskaan yhtään ohjetta nähnytkään. Kivahan se on söpöstellä, kun ei vaan tarvitse itse niitä katsella valmiina ;) Näillekin on hyvä koti jo katsottu.





Jälkimmäisen otin vetoketjunompeluharjoituksena. Vakosametti on hiukan joustavaa, vuorikangas taas ei. Tämä asetti omat haasteensa. Lopulta olen lopputulokseen kuitenkin melko tyytyväinen. Vuori tuota pikkuruutua taas, ruskeassa pussukassa vuori on ruskeaa pellavaa.

Sitten huonot uutiset: lähdin Eurokankaaseen ostamaan vetoketjuja pussukoita varten. Vakaana aikomuksena (noh, ainakin melkein) oli olla kurkistamatta palalaareihin lainkaan... Lopputuloksen voinette arvata. Materiaalit eivät pääse loppumaan kesken, siitä pitävät huolen muovikassillinen silkkiä, intianpuuvillaa, organzaa, nappeja, vuorikankaita...

maanantai 18. toukokuuta 2009

Läksin minä merelle seilaamaan...

... huraa, huraa, hurrataan vaan
siniaalloilta onneani etsimään
minä onnellinen olen vaan...

Kesä ja purjehtuskausi lähenee, sille ei voi mitään. Pallopäällä on jo asianmukainen raidallinen, pääkallokuvioinen t-paita, äidillä ei. Vanha Marimekon t-paita oli pitkään ollut tuunausjonossa, koska oli liian iso ja löysän mallinen. Sovitus paljasti, että asia oli korjaantunut itsestään (köh köh). Jotain sille piti kuitenkin tehdä, joten leikkasin resorit pois sekä hihoista että kaula-aukosta, sekoitin navy-sinisen kangasvärin (jota oli varastossa muinaisen joulukorttiaskarteluprojektin takia) ja leikkasin piirtoheitinkalvosta sabluunan.


Tulos on mielestäni oikein onnistunut. Kompassiruusu on n. 11 cm korkea ja löytyi kuva-googlauksen tuloksena. Olin huolissani ohuista viivoista ja löysän trikookankaan paikallaanpysyvyydestä, mutta turhaan. Koemielessä töpötin kuvion ensin pariin kertaan valkoiselle lakanalle, niistä saa hienoja koristeita johonkin muuhun projektiin.

Kaapissa on sinivalkoraidallinen samanlainen paita. Mitähän siihen keksisi, punaisen pelastusrenkaan?

Hörhö mikä hörhö

Onneksi meillä on naapureita, jotka eivät välitä kaupungin järjestyssäännöistä, vaan kärräävät lehtiroskaa ja kakattavat koiriaan lähimetsikköön. Ilman heitä siellä ei kasvaisi tällaisia:


Mahtavaa että tulee taas kesä ja ilmaista ruokaa on joka puolella! Nokkosista voi tehdä mm. piirakkaa, lettuja, pastakastiketta, keittoa... Syksymmällä minulle taas käy aika usein näin:


Pakastimessa on vieläkin aika paljon sieniä ja puolukoita. Ja reilun kuukauden kuluttua alkaa taas tulla mansikoita! Tänään pallopää istutti pihamaalle porkkanoita, herneitä, retiisejä, salaattia ja ruohosipulia.

sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Kangastuholaiset III

Tällainen pussukankaltainen valmiste. Keskellä yötä kun ompelee, niin tietysti hukkasin sen ainokaisen vaaleanpunaisen napin jonka olin jo etukäteen etsinyt ja valinnut tähän. Grr.


Vuori pepita-ruutua, päällä vakosamettia ja reunassa pitsiä. Mitat n. 25*20*5 cm, sinne sopii siis kirja tai meikkejä tai jotain. Kuvatessa tungin sisään muutaman DVD-kotelon. Seinämät jäykistin jämäpalalla uunikinnasvanua. Perspektiivi hämää, ei se oikeasti ihan noin vino ole. Vähän kyllä.

Ainut huono puoli tässä projektissa oli sitkeä pipodisco, joka hoilotti taannoista euroviisu-klassikoa mukaillen "daa, tildan tildan daa...".

perjantai 15. toukokuuta 2009

Kangastuholaiset II

Puoli metriä palalaarista löytynyttä ihanaa pepita-ruutua koki tänään muodonmuutoksen:


Sama kaava kuin keväällä tekemäni hellemekko, SK 6-7/2005. Kangas oli taas niin nafti pala, ettei sitä riittänyt kaksinkertaisiin hihaliehukkeisiin. Tilalle löysin täsmälleen tarvittavan kokoisen pätkän vanhaa brodyyria, jostain ilmeisesti leikattu talteen. Tämäkin mekko menee kummitytölle kesällä pidettäväksi.

Varsin kustannustehokasta: kankaasta tuli tämä mekko ja aiemmin lankapussukka, kangas meni viimeistä tilkkua myöten ja maksoi palalaarissa 3 euroa. Muut tarvikkeet kierrätettyjä molemmissa.

torstai 14. toukokuuta 2009

Kangastuholaiset I

Kanssa-asujani alkoi huomauttelemaan käsityötarvikkeiden määrästä. Samaan aikaan YSV:llä (tuttujen kesken "hörhöpalsta") organisoitiin yhteiskampanjaa, tavoitteena tuhota kangasvarastoja ja olla ostamatta uusia, touko-kesäkuun ajan. Ensimmäiseksi tartuin palalaarista löytämääni pellavaan. Uutena piti ostaa hiukan organzaa kaula-aukkoon ja helmaan (palalaarista tämäkin), vetoketju oli omasta takaa. Kaava uusimmasta Suuresta Käsityölehdestä 5/09. Juhlanumeron myötä minustakin tuli tilaaja!


Pellavaa oli n. metrin pala (leveys 150 cm). Se riitti juuri ja juuri! Mekon helmaa piti hiukan lyhentää ja saumavaroja pienentää, mutta onneksi olin leikannut kaavat reiluun kokoon jo valmiiksi. Mekko on siis aivan passeli. In action-kuvia tulossa kenties myöhemmin. Ompelukin sujui ongelmitta, jopa vetoketjun asentamiseen olen melko tyytyväinen.

Kaava on kiva. Muistiin merkitsen itselleni, että vyötäröä, eli helmakappaleita varsinaisen vyötärökappaleen alapuolelta, voisi hivenen kaventaa jos teen toisen samanlaisen. Vaikkapa 1 cm joka kappaleesta. Ehkä seuraavaksi uhriksi pääsee kirpparilta löytämäni upea, fuksianpunainen silkkikangas, jos löydän sille sopivan sävyistä organzaa seuraksi. Sitä ennen täytynee kuitenkin askarrella-paskarrella kaikkea pientä, korjausompelua, pyörän satulansuojaa jne.

Huomioikaa upea vaateripustin, jonka sain Pallopäältä äitienpäivänä. Olivat Ihan Itse maalanneet tarhassa. Hieno on!

keskiviikko 13. toukokuuta 2009

Lahjontaa

Pallopään tarhan kevätjuhlapäivänä minulle kirkastui ajatus: eikös niille tädeille ole tapana viedä jotain lahjuksia??? Mutta ei hätää! Käsin tehtyä saippuaa, sopivan pieni ja harmiton luksuslahja kelle tahansa, oli runsaasti varastossa. Samanlaiset palaset hyvin kypsynyttä maito-hunaja-manteliöljysaippuaa löytyi kaikille tädeille. Vähän paketoin:


Isoisäni täyttää ensi viikolla kunnioitettavat 85 vuotta. Kun en parempaakaan lahjaa keksinyt, ajattelin että villasukkia tarvitsevat aina ja kaikki. Uusi Mokkasukka hyppäsi puikoille (2 mm) ja alkoi muotoutua yksinkertainen, mutta taidokas (hehe), miehekäs mutta kaunis sukka. Sukkaa esittelee tässä oma karvainen jalkani, joka on varmaan hiukan pienempi kuin vastaanottajan. Sukalta puuttuu vielä pari, mutta onhan tässä toista viikkoa aikaa. Ohuesta langasta huolimatta tämä sukka syntyi kolmessa päivässä.


Palmikot eivät erotu kunnolla kuvassa. Todellisuudessa ne näkyvät hyvin langan kirjavahkosta värjäyksestä huolimatta.

Mokkasukka on ihanaa. Pehmeää, kaunista, kestävää, tuoksuvaa, helppoa.
Muistio itselle: jos neuloo bussissa, altistuu mummojen, juoppojen ja muiden puheliaiden keskustelunavauksille.

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Afrikkahuivi


Ajoissa valmis! Sain tämän langan tuliaisina Tallinnasta, niitä liukuvärisiä villalankoja taas. Väreistä tuli mieleen Afrikan punainen hiekka ja kuumat yöt. Äitienpäivä lähestyi, ja niin huivi muuttui Revontuli-mallia mukaillen hartiahuiviksi. Koristeekseen se sai sävy sävyyn muovihelmistä kootut hapsut.


Lankaa kului vajaa 200 g. Pitkästä aikaa käytin pitkiä metallipuikkoja (3 mm) bambupyöröjen sijaan. Bambuilla kun oli toinen projekti kesken.
Neule valmistui lauantai-iltana puolenyön maissa. Liotus huuhteluainevedessä, puristelu kuivaksi ja pingotus sängynpatjan väliin nuppineuloilla. Tänä aamuna suunnittelin ja ompelin helmikoristeet ja päättelin langanpäät.
Nyt se täytyy enää paketoida, ja aikaakin jää vielä useampi tunti ennen kuin lähdetään äitiä onnittelemaan :)

lauantai 2. toukokuuta 2009

Ostosreissu Hämeenlinnaan

Lähdimmä tyttöporukalla aurinkoisena lauantaina Hämeenlinnaan. Kohteena oli itseoikeutetusti Villa Mokka. Lisäksi pistäydyimme Wetterhoffilla ja ihan pikaisesti vain parissa askartelukaupassa. Tässä hiukan hankintoja:

Neljää väriä Mokka Sukkaa.


Mustaa pellava-puuvillaa kesätoppiin.


Wetterhoffin alekorista tunnistamatonta sukkalankaa (kuulemma 40 % tekokuitua, loput villaa) viisi kerää sekä pehmoista ohutta silkki-villaa kaksi vyyhteä.

Sitten ostin vielä vähän muovihelmiä erään huivin koristeeksi, ja kopioin Villa Mokan valtaisasta lehtipinosta pari kiinnostavaa ohjetta. Tämän jälkeen olikin aika suunnata syömään (jotenkin sopivasti reitille osui Ravintola Huviretki) ja kotiinpäin. Kerrottakoon vielä että kaikki viisi matkassa ollutta sortuivat ostamaan lankaa, useat jopa melko paljon. Pallopää kysyikin osuvasti aamulla lähtiessäni: "Miksi te ette ota yhtään poikaa mukaan?" Niin, miksiköhän ei?

Lisäys: laskimpa tuossa, että ostin tänään yli kilon lankaa. Kauhistuin, kunnes laskeskelin lisää ja huomasin tänä vuonna valmistuneen jo reilusti yli kilon edestä neuleita. Eli ehkä nuo on mahdollista joskus kuluttaa pois? Ennestään varastossa oli yhteensä vain pari kiloa, kaikki parittomat ja jämäkerät mukaan lukien. Ja kaikille isommille erille on käyttötarkoitus mietittynä valmiiksi.