Näytetään tekstit, joissa on tunniste Revontulet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Revontulet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Tat-ta-da-daa!

Tein itse ja säästin!


Malli: Revontuli
Lanka: itse kehrätty silkkivilla ja silkkialpakkavilla
Menekki: 260 g
Puikot: 5 mm pyörö

Olen niin ylpeä että halkean. Tein tämän alusta loppuun itse. Karstasin, kehräsin, kertasin ja neuloin. Erityisesti tykkään harmaan langan epätasaisesta väristä joka muodostaa hienovaraisia raitoja huiviin.
Mamman joulupakettiin.



Itse kehrätty lanka on jo kelvollisen tasaista, ei siis mitään efektilankaa, vaan juurevan originellia. Paksuutta sen sijaan saisi olla vähemmänkin. Taitojen karttumista odotellessa lähden Tallinnaan ostamaan paksumpia puikkoja. Kilo valmiiksi karstattua villaakin saapui perjantaina, pääsen siis jatkamaan harjoituksia!

Uhum. Näyttää siltä että kaikki joululahjoiksi tarkoitettu on nyt neulottu. Ja on vasta toinen adventti! Ommeltavaa on sentään vielä vähän.

tiistai 16. marraskuuta 2010

Pitkästä aikaa

Edellisestä revontuli-huivista onkin vierähtänyt aikaa! Ja aivan suotta, yhtä kiva se on kuin ennenkin.


Lanka: Evilla artyarn 8/2
Menekki: aika tasan 200 g
Puikot: 3,5 mm
Malli: Revontuli

Kokoa on paljon eli sopivasti. Ihan ei mahtunut pingottamaan 160 cm leveän parisängyn päälle. Lankaa olisi ollut vielä yhteen vaaleanruskeaan raitaan (30 g) mutta minusta tämä oli nätimpi näin.

Pukinkonttiin.

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Ikuisuusprojekti

Tässäpä eräs sellainen projekti, jonka kehitystä on hiukan vaikea kuvailla, mutta yritetään.

1. Keväällä 2009: ystävän syntymäpäivät lähestyvät. Päätetään antaa lahjaksi jotain itse tehtyä, ja samalla Erikoista, Hienoa ja Kaunista.

2. Surffataan lankakauppojen sivuilla X tuntia. Tilataan Ilun Handusta lanka: 70% baby alpakka, 20% silkki, 10% kashmir. Käsinvärjätty lahjan saajan lempivärien mukaisesti.

3. Valitaan hieno pitsihuivimalli.

4. Lanka tulee postissa. Havaitaan se niin ohueksi ettei yhtä lankaa edes tunne kädellä. 100 grammassa lankaa on 1200 metriä! Keritään.

5. Aloitetaan neulominen. Havaitaan lanka aivan liian ohueksi. Keritään se kahdelle kerälle ja aloitetaan kaksinkertaisena. Lisähaasteena mainittakoon pätkävärjäys, jonka tulee täsmätä langoissa.

6. Neulotaan tuskanhiki otsalla pitsineuleen silmukoita laskien pari kuukautta toivottoman liukasta, kaksinkertaista lankaa tylpillä puupuikoilla. Ymmärretään, että neuleesta ei koskaan tule valmista, ja synttäreihin on enää pari viikkoa.

7. Puretaan. Kiroillaan ankarasti sitä, että keksittiin neuloa sekaan ohut kultalankasäie (jota matkustettiin varta vasten ostamaan toiselta puolen kaupunkia), joka saa homman takkuuntumaan koko ajan.

8. Heitetään japanilaisella pitsimallilla kuikkaa ja aloitetaan Revontuli. Ilman kultalankaa.

9. Revontuli valmistuu viikkoa ennen kuin olisi täyttänyt puoli vuotta. Synttärit olivat ja menivät jo heinäkuussa. Onneksi valmis huivi on lähes odotusten mukainen. Henkäyksenkevyt, poskenpehmeä, lämmin ja kaunis. Se kultalankakin olisi vaan turhaan kutittanut.

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Afrikkahuivi


Ajoissa valmis! Sain tämän langan tuliaisina Tallinnasta, niitä liukuvärisiä villalankoja taas. Väreistä tuli mieleen Afrikan punainen hiekka ja kuumat yöt. Äitienpäivä lähestyi, ja niin huivi muuttui Revontuli-mallia mukaillen hartiahuiviksi. Koristeekseen se sai sävy sävyyn muovihelmistä kootut hapsut.


Lankaa kului vajaa 200 g. Pitkästä aikaa käytin pitkiä metallipuikkoja (3 mm) bambupyöröjen sijaan. Bambuilla kun oli toinen projekti kesken.
Neule valmistui lauantai-iltana puolenyön maissa. Liotus huuhteluainevedessä, puristelu kuivaksi ja pingotus sängynpatjan väliin nuppineuloilla. Tänä aamuna suunnittelin ja ompelin helmikoristeet ja päättelin langanpäät.
Nyt se täytyy enää paketoida, ja aikaakin jää vielä useampi tunti ennen kuin lähdetään äitiä onnittelemaan :)

lauantai 11. huhtikuuta 2009

Ompeluseura

Ystävysten ompeluseura kokoontui jälleen pitkänäperjantaina. Nyt on kulunut vuosi ensimmäisestä ompeluseurasta ja oman ompeluharrastukseni aloittamisesta. Eilisen istuin sohvalla ja neuloin sinnillä tämän valmiiksi.


Revontuli vironvillasta (n. 250 g) puikoilla 3,5. Tajusin jo neuloessani että värit ovat kuitenkin liian räikeät minulle. Sitäpaitsi viimeisten kerrosten neulominen otti niin paljon päähän, että en halunnut koko huivia enää nähdäkään, joten lahjoitin sen siltä istumalta kaverille.


Eilen sain dokumentoitua vihdoin tämänkin kassin, jonka ompelin viime vuoden... öö... toukokuussa? Puhkikuluneiden farkkujen toinen "kylki" on koristeltu jämäkankaasta leikatuilla lehtikuvioilla. Kassin kaartuva pohja on n. 6 cm leveä ja jäykistetty pahvilla. Vuorina käytin mustaa ohutta puuvillaa. Ulkotaskuja ei ole ommeltu kiinni vaan niitä voi käyttää esim. kännykkätaskuna. Kassi suljetaan isolla puunapilla.

maanantai 23. helmikuuta 2009

Mistä näitä tulee???

Ajattelin jo etten kehtaa enää edes blogata tätä, mutta jostain viime viikon aikana ilmiintyi olohuoneeseeni vielä tällainen.


Kuvattu ulkona päivällä pilvisellä säällä, joten toivottavasti värit ovat lähellä oikeaa. Huomasin tuossa blogini (kaikkien kahden) lukijan kanssa jutellessani, että näytön asetukset vaikuttavat todella paljon siihen miltä värit näyttävät.

Nomuttakuitenkin. Virolainen villa 160 g, puikot 3,5 (bambu 80 cm pyörö). Hassua, että lankaa jäi pieni pallo, kun samankokoisesta vyyhdistä tehty vihreä Revontuli jäi paria kerrosta vajaaksi.

Seuraavaksi mä haluan tehdä Pinwheelin. Ajattelin jotain paksua yksiväristä villalankaa, vaikkapa räyhäkäs musta?

tiistai 17. helmikuuta 2009

Nyherrystä

Aina silloin tällöin tulee tehtyä jotain, josta on itse suorastaan ärsyttävän ylpeä. Lopputulos ei välttämättä ole muiden mielestä päätä huimaava, mutta uuden tekniikan opetteleminen tai omien odotustensa ylittäminen ilahduttaa.


Tämä Revontuli valmistui jo paljon ennen joulua. Huomattuani, miten hienosti sen väri sopii juhlapukuuni, keksin tuunata sitä hiukan juhlavammaksi. Nyt se välkehtii ja kimaltaa spottivalojen loisteessa, ensi kerran lauantaina työkaverini häissä.


Ompelin huiviin säteittäin, lisäys"saumojen" mukaan, n. 400 pikkuista muovista putkihelmeä. Niiden väri oli kutakuinkin "spektroliitti", eli eri sinisen, lilan ja vihertävän sävyjä välkehtivä. Sopii tuohon huiviin kuin nenä naamaan. Ompelu oli vähän nyhertämistä mutta keksin siihen hyvän tekniikan eikä siinä lopulta mennyt kuin ehkä 5-6 tuntia. Ompelulankana Sinooperista ostettu vahattu hiukan paksumpi korulanka.

(Kuva-arvoitus: ylemmässä kuvassa sohvalla näkyy seuraava neuleeni. Kuka arvaa mitä siitä on tulossa?)

sunnuntai 15. helmikuuta 2009

Sairaana on tylsä olla

Tilitän nyt kaikissa mahdollisissa medioissa, että olin tuossa pari päivää niin kipeä etten ole ikinä ennen ollutkaan. Nyt angiina on voitettu, mutta ehdin pitkästyä parissa päivässä aivan täydellisesti, kun olin niin kuumeinen ja voipunut ettei kirja tai kudinkaan pysynyt kädessä. Nyt olenkin täynnä uutta tarmoa taas :)

Viime aikoina valmistuneita asioita:


Onkohan mulla joku pakkoneuroosi? Näitä on vaan niiiiin kiva neuloa ja tulos palkitsee kerta kerran jälkeen. Tämän saa kaverini, joka itse asiassa sai langan jo joululahjaksi, mutta pyysin sen takaisin ja jatkojalostin...

Liehuva liekinvarsikin sai vihdoin parin:



Pari erää saippuaakin keitin muutama viikko sitten:


Maito-hunajasaippuaa. Rasvoina kookos, oliivi ja manteliöljy. Marmorointikuvio meni ns. käteen, mutta tämä olikin eka kerta kun kokeilin. Värikään ei onnistunut: yritin värjätä isomman osan massasta valkoiseksi, mutta joko hunaja tai tuoksuöljy väänsi massan kuitenkin ruskeaksi. Toinen osa on jätetty värjäämättä ja maustamatta. Ylikuumentumista ei mielestäni tapahtunut, maito oli jäähilettä ja lipeän istutin purkissaan lumihauteeseen.


Yrttisaippua. Nesteenä kamomilla-vihreä tee-menthol-keite, tuoksuna teepuuöljyä ja havupuutarhaa. Väri kromioksidista. Tämän pitäisi olla lievästi desinfioivaa, koska se sisältää kamomillaa ja teepuuöljyä. Tuoksu on ainakin mitä miellyttävin.

perjantai 2. tammikuuta 2009

Hyvää uutta vuotta!

Tässäpä vielä yksi, toivottavasti vähään aikaan viimeinen, huivi.


Huivi valmistui viime vuoden puolella. Lanka on Tallinnasta ja hiukan ohuempaa kuin aiemmin käyttämäni Pirtin Kehräämön lanka. Siksipä puikot 3,5 ja yksi mallikerta enemmän pituutta. Väreistä tuli väistämättä mieleen tuore Finlandia-palkittu romaani Puhdistus, siksipä huivin nimi on Sofi :) Kuva vääristää taas, oikeasti tuo tummin väri on ihan rehellinen musta.

Seuraavaksi kaivan ompelukoneen joululomaltaan. Suunnitelmissa on ainakin lisää nukenvaatteita (Pallopään serkkutytölle) ja puikkopussi! Jos se onnistuu, teen varmaan kavereillekin samanlaisia. Pallopään synttäritkin lähestyvät ja hän haluaisi "ison pehmovalaan". Hmm.

sunnuntai 14. joulukuuta 2008

Värit, tuoksut ja muut aistinautinnot

Joululahjapaja toimii täydellä teholla. Osan paketeista unohdin kuvata (!) ja osan uskallan julkaista vasta joulun jälkeen. Siispä keskityn nyt hetken Revontulieni ihasteluun. (Ainakin yksi odottaa vielä tekijäänsä mutta se saa nyt odottaa joulun yli.)


Tässä kuvassa oman huivini värit ovat lähimpänä oikeaa.


Tallinnasta tuodusta langasta, joka oli hivenen ohuempaa ja karkeampaa kuin Pirtin kehräämön vastaava, tein tällaisen. Värit ovat aika tummat mutta oikein kauniisti harmoniassa.

Siitä saippuasta: hurahdin saatuani lainaan Saara Kuhan ihanan kirjan, ja keittelin tuossa marraskuussa tällaisia:


Etualalla ruusutuoksuöljyllä ja vaniljansiemenillä maustettu saippua. Ihoa hoitaa nokare karitevoita, pikkupullo vadelmansiemenöljyä ja loraus manteliöljyä.

Takana kuvassa siintää aitoa hautatervaa sisältävä saunasaippua. Tuoksun raikastamiseksi lisäsin hivenen havupuu-tuoksuöljyä. Saunasaippuat on valettu tyhjiin pillimehutetroihin ja ennen kovettumista yläreunaan upotettiin narulenkki, josta valmiin saippuan voi ripustaa saunassa vaikka naulakkoon. Muistio itselle: terva jähmettää saippuamssan todella nopeasti, paljon pahemmin kuin kukkaistuoksut.

Molemmissa saippuoissa on perusraaka-aineina lipeän lisäksi palmuöljy (munkinpaistorasva) ja oliiviöljy. Saippuat ovat ehkä hiukan pehmeitä, kookosrasvalla olisi tullut kovempaa ja vaahtoavampaa, mutta sitä ei lähikaupasta saanut Juuri Sinä Päivänä kun halusin saippuaa tehdä.

Tässä vielä kuva pukinkonttiin lastattavista paketeista:

sunnuntai 30. marraskuuta 2008

The first step is to admit you have a problem

Tuntui tärkeältä saada dokumentoitua tämä vielä tämän illan aikana. Katsokaa, olen hyvä äiti ja valmistan lapseni tavarayllätys-joulukalenterin ajoissa!


Pohja on oikeastaan viime vuodelta 1 eoo (Ennen Ompelemaan Opettelua). Lahjoin kaverin ompelemaan reunakankaat. Huovasta tehdyn kuusen piirsin omasta päästäni ja siitä tulikin mielestäni tosi hieno. Tavarapussukat ovat moninaiset: on kierrätyskangasta, jämäkangasta, neulottua, villapaidan hihaa, housunlahjetta... Yksiväriset ja -kokoiset siniset samettipussukat olisivat tietysti paljon tyylikkäämmät, mutta ajattelin että tämä kiehtoisi Pallopään mielikuvitusta enemmän. Sitäpaitsi näitä oli kiva tehdä.

Sitten otsikon aiheeseen :]


Kävin Tallinnassa. Periaatteitteni vastaisesti hamstrasin hieman, koska tilaisuus oli vaan niin ohittamaton. Sitäpaitsi tekeminen alkoikin jo loppua, kun tämäkin valmistui perjantaina:


Tämä Revontuli pääsee ruskean kaulahuivin kanssa joulupakettiin isovanhemmilleni Jyväskylään. Saatan kääriä mukaan vielä muutama viikko sitten keittämäni ruusu-vanilja-saippuan. Mutta niistä enemmän ensi kerralla.

keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Lisää neuleita

Lomamatkan aikana, ja vähän ennen ja jälkeenkin, valmistui kaksi revontulta lisää:


Pukinkonttiin kaulahuivi samalla kuviolla kuin alkuperäinen Revontuli, mutta ilman lisäyksiä. Pituutta pari metriä, kuvassa on siis kaksinkerroin. Lankana sama Pirtin kehräämön karstalanka 140 tex 2. Tämä tuli nopeasti, mutta saman kuvion toistaminen alkoi vähän kyllästyttää.


Omaan käyttöön lähes identtinen Revontuli-huivi ensimmäisen kanssa. Eka meni siis myyntiin hyväntekeväisyystarkoituksiin. Tämä on i-ha-na. Lankaa meni se parisataa grammaa. Jostain syystä sävyjen nyanssit eivät toistu valokuvassa kunnolla. Huivi on myös sopivan iso, pysyy hyvin harteilla ja käy vaikka päiväunille torkkupeitoksi (vaikka työpaikalle minä tämän kyllä sijoitin...).

Sitten vielä yksi Revontuli puikoille, tuon kaulahuivin pariksi samaan talouteen lahjaksi. Ensin pitäisi kyllä ehtiä ompelemaan Pallopään joulukalenteriin loput tavarapussit.

keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Revontulten räiskettä

Nyt se on valmis!



Neljä päivää/iltaa tähän vain meni. Ja hieno tuli! Tilasin jo lisää lankaa jotta voin kilkutella joulupaketteihin pari lisää...

sunnuntai 2. marraskuuta 2008

Pakkoneuloosi

Yleensä en ole dokumentoinut keskeneräisiä töitä, mutta nyt on pakko. Siis katsokaa, maailman kaunein huivi!


Lanka on Prtin kehräämön liukuvärjätty (sävy 721) karstalanka 140 tex 2. Puikot nro 5. Malli Ulla-neuleen Revontuli.

Neulominen maistuu, tämä on tarpeeksi simppeli mutta näyttävä malli. Ajattelinkin tuottaa joulupaketteihin pari huivia lisää.