1. Keväällä 2009: ystävän syntymäpäivät lähestyvät. Päätetään antaa lahjaksi jotain itse tehtyä, ja samalla Erikoista, Hienoa ja Kaunista.
2. Surffataan lankakauppojen sivuilla X tuntia. Tilataan Ilun Handusta lanka: 70% baby alpakka, 20% silkki, 10% kashmir. Käsinvärjätty lahjan saajan lempivärien mukaisesti.
3. Valitaan hieno pitsihuivimalli.
4. Lanka tulee postissa. Havaitaan se niin ohueksi ettei yhtä lankaa edes tunne kädellä. 100 grammassa lankaa on 1200 metriä! Keritään.
5. Aloitetaan neulominen. Havaitaan lanka aivan liian ohueksi. Keritään se kahdelle kerälle ja aloitetaan kaksinkertaisena. Lisähaasteena mainittakoon pätkävärjäys, jonka tulee täsmätä langoissa.
6. Neulotaan tuskanhiki otsalla pitsineuleen silmukoita laskien pari kuukautta toivottoman liukasta, kaksinkertaista lankaa tylpillä puupuikoilla. Ymmärretään, että neuleesta ei koskaan tule valmista, ja synttäreihin on enää pari viikkoa.
7. Puretaan. Kiroillaan ankarasti sitä, että keksittiin neuloa sekaan ohut kultalankasäie (jota matkustettiin varta vasten ostamaan toiselta puolen kaupunkia), joka saa homman takkuuntumaan koko ajan.
8. Heitetään japanilaisella pitsimallilla kuikkaa ja aloitetaan Revontuli. Ilman kultalankaa.
9. Revontuli valmistuu viikkoa ennen kuin olisi täyttänyt puoli vuotta. Synttärit olivat ja menivät jo heinäkuussa. Onneksi valmis huivi on lähes odotusten mukainen. Henkäyksenkevyt, poskenpehmeä, lämmin ja kaunis. Se kultalankakin olisi vaan turhaan kutittanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti