maanantai 25. huhtikuuta 2011

I dag på Strömsö

Ihana, pitkä pääsiäisloma! Siis ihan normit neljä päivää. Lämmin sää ja mukava puuhastelu kotona teki siitä todella rentouttavan miniloman. Ja seuraavakin työviikko on lyhyt, kuinka mukavaa. Mitäs kaikkea täällä Strömsössä on ehditty saada aikaan?


Pitkäperjantaina ompelin ja korjailin vaatteita. Pallikselle uusi raitapaita omasta puhki kuluneesta maripaidastani. Kuvassa näkyviin verkkareihin asensin kiristysnyörin vanhasta makuupussin suojapussista. Lisäksi ompelin itselleni hellepaidan (viimevuotisella hyväksi havaitulla kaavalla), paikkasin Pallopään farkut ja ompelin äidille uudet verhot mökin aittaan.


Illalla pullotin raparperisiman ja laittelin hapanleipätaikinan valmiiksi. Lauantaiaamuna pääsi sitten heti leipomaan.


Hapanleivän, ja siihen tarvittavan juuren, tein tarkasti Jauhot Suussa-blogin ohjetta noudattaen. Taikinaa kohotetaan kolmeen otteeseen ja paistetaan lopuksi vuoassa. Lopputulos on täydellinen! Tätä alan tekemään säännöllisesti, luomuna. Juurta on jääkaapissa odottamassa lisääkin.


Leivän paistuessa takapihalla naputeltiin. Pitkään suunnitellut istutuslaatikot yrteille ja mansikoille saatiin valmiiksi ilman suurempia aviokriisejä. Materiaalit ovat nauloja lukuunottamatta kierrätettyjä: naapurin terassin ylijäämälautaa, vanhan pöydän jalat, ja betonilaattojen kääremuovia.

torstai 21. huhtikuuta 2011

Tilkut valmiit

Tähän asti pääsin kunnes lanka loppui. 49 tilkkua, sopivasti 7*7 kokoinen peitto näistä tulisi. Jos siis tulisi... Mutta nämä ovat osa isompaa projektia, ja toivottavasti pääsevät vielä uuden väristen tilkkujen iloiseen seuraan!


Lanka: 7 veljestä
Koukku: 4,5 mm
Menekki: n. 600 g

Ohhoh, jopas siihen meni lankaa. Vastaa neljiä miesten sukkia! Ja kun otetaan huomioon, että virkkaaminen on hitaampaa kuin neulominen, ja päättelyä oli monin verroin enemmän, niin voin kyllä kehaista olleeni aika ahkera nämä kolme viikkoa. Vai mitä?

keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Tilkkuja, tilkkuja

Pallopää kyllästyi, kun äiti vaan virkkaa. Pistin hänet järjestämään valmiit tilkut mielensä mukaan. Samalla opeteltiin uusia värejä ja niiden nimiä. Yhtäkkiä virkkaus olikin tosi kivaa, ja seuraavan tilkun tekoon oikein kannustettiin kun Pallis sai valita värit. Hengentuote on oikeanpuolimmaisessa sarakkeessa, toinen alhaalta.


Jos on 12 eri väristä lankaa, ja joka tilkussa 6 kerrosta, voi teoriassa virkata melkein kolme miljoonaa erilaista tilkkua! Luulen että vähempikin riittää... Jotain sinistä tähän settiin pitäisi kyllä vielä saada.

Huom. Kuvan tilkkuja ei ole höyrytetty eikä venytetty vielä muotoonsa. Valmiin tilkun koko näyttää olevan noin 13*13 cm eikä 15 kuten Novitan ohjeessa sanotaan. Yhteen tilkkuun kuluu n. 12,5 g lankaa.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Lamaannuksesta uuteen nousuun

Ensin huono kuva Villapallon ohjeella neulotuista nuken sukkahousuista. Nämä tein jo kuukausi sitten mutta koska en saanut parempaa kuvaa sukkiksista käytössä, bloggaaminen jäi. Nämä menivät kummitytölle, ja toiset samanlaiset teen varmaan Pallopään serkulle.


Ohje: Villasukkikset nukelle
Lanka: Nalle marjaretki
Puikot: 3 mm
Menekki: 38 g

Sitten päivän asiaan. Tilkuttaa.


Ohje: Isoäidin neliö (Novita)
Lanka: 7 veljestä jämä
Koukku: 4,5 mm
Menekki: 87 g tähän mennessä...

Sain virka-apupyynnön käsityönopettajalta, jonka oppilaat eivät todennäköisesti ehdi virkata koko peiton verran tilkkuja Novitan haasteeseen. Ja tyhmäähän on helppo yllyttää... Nyt on omat jämälangat kulutettu ja odottelen kuumeisesti, että saan ystäviltä haalittua lisää. Yhteen tilkkuun kuluu n. 13 g lankaa ja n. 50 min aikaa. Kuvasta puuttuu se kauniin vihreä yksilö jonka virkkasin tänä aamuna bussissa. Siinä on samoja värejä kuin tämän kuvan oikealla ylhäällä olevassa tilkussa. Vaaleanvihreä on se Lankadontin ohjeen mukaan teellä sävyttämäni.

Kunhan jämätilkut on kaikki tehty, meinaan jo opetella jonkun toisen mallin (ehkä Afrikkalainen kukka) ja tehdä itselleni torkkupeiton. Kasvivärjätyistä ja luonnonvärisistä langoista...

keskiviikko 30. maaliskuuta 2011

Neuleplääh?

Blogi on yllättävästi vaiennut. Kyseessä ei ole dramaattinen sairastuminen tai muukaan varsinainen force majeure. Alkoi vain neulominen tympiä. Vähän aikaa asiaa pureskeltuani ymmärsin, ettei se tympinyt vaan pelotti. Olin reippaana aloittanut kanssa-asujalleni villapaitaa, mutta alareunan resorin jälkeen tahti hyytyi.

Eilen vihdoin otin itseäni niskasta kiinni ja selätin ohjeen. Dropsin ohjeet eivät muutenkaan ole selkeimmästä päästä ja tässä on aikamoinen vääntäminen. En aluksi huomannut että ohjeesta olisi suomenkielinenkin versio, mutta nyt vilkaistuna se ei ole kyllä yhtään sen selkeämpi. Ja muutaman kerroksen neulottuani, ei ohjetta enää tarvitsekaan paljoa vilkuilla! Kennoneule on uusi tuttavuus minulle. Ehdin jo pelätä että olin valinnut liian isot puikot, mutta nuo palmikot ja kenno kyllä vetävät vähän kasaan. Eli hyvä vaan ettei tule liian tiukkaa!

Lankana tässä projektissa on Lane Cervinia Nordic (Ravelryssa), Karnaluksista löydetty huokea 100 % konepestävä villalanka. Värinä tietenkin metsänvihreä. Ohjetta muokkasin sen verran että käänsin toisen kyljen palmikot peilikuvaksi, niin että molemmin puolin palmikot kiertyvät "kohti" kennoneule-osiota. Lisäksi otin löysän käsialani vuoksi ohjeesta pienemmän koon kuin olisi "pitänyt". Mallitilkun toki tein!

Malli on siitä kiva että palmikkopuikkoa tarvitaan vain joka neljännellä kerroksella. Ja koska etu- ja takakappale neulotaan pyörönä, samoin kuin hihat, ommeltavia saumoja on vähän. Vartalo-osa on myös niin iso että kolmea apupuikotonta, helppoa kerrosta neuloessa ehtii melkein katsoa kokonaisen jakson Frasieria!

perjantai 4. maaliskuuta 2011

Lankadontin opissa

Lankadontin Laura piti Espoon työväenopistossa hienon neulakinnaskurssin. Istuin sitkeästi mukana kaikki kuusi kertaa. Valmiiksi asti nämä lapaset eivät ihan ehtineet kurssin aikana, mutta nyt ne ovat tässä. Käyttökelpoinen neulakinnastuotos, olkaapa hyvä!


Lanka: Novita Huopanen 93 g
Pisto: suomalainen
Koko: nainen

Suomalainen pisto on sama jonka opettelin jo aiemmin Krista Vajannon gradusivuilta. Se oli vain päässyt unohtumaan. Kurssilta saimme myös mahtavan tietopaketin neulakintaiden historiasta, eri materiaaleista ja tyyleistä, kansallisista erikoispiirteistä ja vaikka mistä.

Lauran vinkistä harjasin valmiit kintaat kevyesti sisäpuolelta karstoillani. Ihana pörröisyys! Sitten pistin tumput käteen ja huovutin niitä hetken saippuan kanssa. Ihan vain nähdäkseni mitä tapahtuu. Kuvassa kintaat ovat vielä huovuttamattomat. Jokin tässä tekniikassa kyllä saa aikaan sen, että kintaat ovat aina vähän jotenkin muotopuolen näköisiä, kuhmuraisia ja vinoja. Vakuuttelen itselleni, että se kuuluu asiaan.

Samaan kuvaan pääsi Lankadontin blogin ohjeella värjätty pikkuvyyhti. Alkuperäinen väri, kirkas kirvanvihreä, näkyy haltialangassa oikeassa reunassa. Keräsin parin viikon ajan käytetyt teenpurut pakasterasiaan, keitin niitä sitten tunnin, jäähdytin ulkona ja pistin vyyhdin (7 Veljestä, 49 g) yöksi hautumaan. Valmis väri on ihastuttavan luonnonläheinen, lehmuksenvihreä tuo kai on nimeltään. Erityisen kauniilta se näyttää aiemman pietaryrttivyyhdin vieressä! Harmi etteivät ole samanpaksuisia lankoja, tekisin niistä heti sukat.

maanantai 28. helmikuuta 2011

Hiipivä tiikeri, piilotettu sinisorsa

Tässä kuvassa näkyy kolmet sukat, mutta punatulkut bloggasin jo aiemmin. Ne pääsivät ryhmäkuvaan koska kaikki sukat menivät samalle tilaajalle.


Huomaatteko kuvassa mitään erikoista? Erilaista kuin viimeisen viiden kuukauden aikana blogatuissa kuvissa? Kyllä, kyllä! Se on luonnonvaloa!! Kevät on täällä! Ihmeellistä miten helppoa kuvaaminen onkaan valoisassa, ja miten oikein värit toistuvat :)

Keskellä 7 Veljestä Linnut "Sinisorsa", menekki 38:n sukkiin tasan 100 g. Oikealla Nalle Colori, hauska tiikerinraidallinen, luonnonvalkoisin tehostein. Menekki 38:n sukkiin 67 g.