Olipa kerran tuliais-t-paita, joka oli oikein paksua, laadukasta puuvillatrikoota. Siinä oli hieno lohikäärmepainatus. Sitä käytettiin niin ahkeraan, että kaulus kului aivan reikäiseksi, mutta koska paita oli muuten edelleen hyvässä kunnossa, ei pihi Tundra heittänyt sitä pois, vaan askarteli siitä pienemmän t-paidan.
Kaava on SK kesänumerosta 6-7/2005. Lehden ompeluohje oli huono, tajusin vasta kootessani että ompelin palaset yhteen aivan väärässä järjestyksessä. Lisäksi huomasin leikanneeni ensin hihakappaleet väärin. Tarkoituksena oli hyödyntää hihojen valmiit tasosaumurilla tehdyt kanttaukset, kuten helmassakin, mutta järki ei riittänyt hihanpalasten oikein asettelemiseen. Onneksi oli sen verran ylimääräistä että sain leikattua uudet hihat. Seuraavaksi tajusin että alkuperäisestä lohikäärmepainatuksesta jäi etukappaleeseen näkyviin vähäsen. Prkl. Kokeilin kaula-aukkoon ensi kertaa joustovinonauhaa, ja se vaikuttikin oikein kätevältä. Olisi vain pitänyt tajuta venyttää sitä enemmän ommellessa.
Kaiken tämän jälkeen on ihme, että paita tuli koskaan valmiiksi, mutta niin kävi, ja pallopää tykästyi siihen (välikoko 104 ja 116 cm kaavoista). Lupasin painaa siihen uuden, valkoisen lohikäärmeen jotta tekstinjämät peittyvät. Ja kuvassa paita on napattu pyykkinarulta ja on osittain märkä, läikikäs ulkonäkö johtuu siitä.
Vinonauhaa kangaskaupasta hakiessani etsiskelin myös kankaita trikoiseen kesämekkoon, samanlaiseen kuin viime kesäinen, ja löysin kaksikin kivaa. Toisesta teen mekon äidille. Leikkasin jo molempien osat (ompelemiseen tarvitsen saumuria jonka saan käyttööni ensi viikolla) ja jämäpaloista näytti riittävän vielä helletoppeihin.
Tämäkin kaava on Käsityölehdestä, Nuoren Suunnittelijan tekosia 6-7/2006. Tuolloin lehdellä oli ärsyttävä tapa kaavoittaa nuorten suunnittelijoiden vaatteet cm-koossa, joten tämä on kokoa 176 cm. Ja niinhän siinä kävi, että se on tällaiselle, hmh, uhkealle naiselle todella tiukka. Ehkä äiti huolii tämänkin? Kangas on Nanson kivaa kesätrikoota. Oman paitani teen samalla kaavalla mutta reilummilla saumavaroilla, ja pidennän helmaakin jonkin verran. Kaava itse on tosi helppo ja kivan mallinen, levenee sopivasti lantiolle. Tein koko topin kaavojen jäljentämisestä lähtien alle kahdessa tunnissa.
Tänään kuulin myös ilokseni, että olen ehkä saamassa käsiini palan oranssia collegekangasta! Olen etsinyt oransseja housuja, tai kangasta niihin, koko talven, koska Pallis on kovasti sellaisia toivonut. Nyt pääsen vihdoin ompelemaan niitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti