Salama haalistaa hiukan värejä. Keskiharmaata Nallea oli 14 grammaa, valkoista 55 g. Alunan ja viinikiven avulla pietaryrtistä irtosi varsin heleä, kirkas keltainen ilman havaittavaa vihreää vivahdetta. Harmaa lanka sai mainion, hieman meleeratun vihreän värin. Kivaa!
maanantai 14. helmikuuta 2011
Kevään värejä
Kevätaurinko alkaa murtautua esiin. Sen innoittamana pistin pitkästä aikaa väripadan kiehumaan. Keitin kaverilta saatuja pietaryrtin kukintoja (hiukan alle 200 g pakastettuna) pari tuntia ja jätin jäähtymään liemeensä yön yli. Aamulla siivilöinti ja vettä lisää niin että lientä oli taas neljä litraa.

Salama haalistaa hiukan värejä. Keskiharmaata Nallea oli 14 grammaa, valkoista 55 g. Alunan ja viinikiven avulla pietaryrtistä irtosi varsin heleä, kirkas keltainen ilman havaittavaa vihreää vivahdetta. Harmaa lanka sai mainion, hieman meleeratun vihreän värin. Kivaa!
Salama haalistaa hiukan värejä. Keskiharmaata Nallea oli 14 grammaa, valkoista 55 g. Alunan ja viinikiven avulla pietaryrtistä irtosi varsin heleä, kirkas keltainen ilman havaittavaa vihreää vivahdetta. Harmaa lanka sai mainion, hieman meleeratun vihreän värin. Kivaa!
lauantai 12. helmikuuta 2011
This week, I have mostly been knitting
Saimme nettikirpparilta ihan ilmaiseksi, hae-pois-hintaan, uuden hienon ruokapöydän asuntoomme. Vanha oli Pallopään haarukalla hakkaama ja epäkäytännöllisen kokoinen. Kun ihan tyhjin käsin en kehdannut mennä pöytää hakemaan, lupasin neuloa lahjoittajan lapsille jotain. Samaan kuvaan pääsi muuten-vaan tekaistu tiskirätti.

Vihreät sukat ja lapaset ovat n. 5-vuotiaan kokoa, punasävyiset 2-vuotiaalle. Toivottavasti. Molemmat sukat ovat 7 Veljestä-langasta. Vihreiden raidat jämälankoja, ja polka-värisiinkin piilotin pienen nyssäkän harmaata saadakseni langan riittämään.
Vihreät lapaset (Pupet) Mondial Sydney (100% merino) ja marjapuuronpunaiset jotain suomalaista pienkehräämön villaa. Punaisiin lapasiin kehittelin päästäni palmikko-palmikon, eli kolme kaapelia risteävät ikään kuin palmikoituna. Kuvassa palmikko ei oikein erotu, kädessä vasta kun joustin aukeaa.
Tiskirätti on Novita Bambu-lankaa (luulin jo lahjoittaneeni kaiken pois mutta jostain noita vain putkahtelee...) ja mielestäni tosi hieno! Loin 60 silmukkaa ja neuloin 3s leveitä ja 4krs korkeita ruutuja oikeilla ja nurjilla silmukoilla. Reunoissa 3s ainaoikein. Rätti on ihan reilun kokoinenkin, n. 25 cm kanttiinsa. Rätti menee varmaan lahjajemmaan. Suunnitelmissa on keitellä jonkinlaista keittiösaippuaa lähiaikoina, se sopisi hienosti tuon kanssa.
Näihinkin olen upottanut siis yhteensä 194 g lankaa, eikä kaupasta ole tarvinnut kantaa lisää. Niin, ja hellalla jäähtyy jo pietaryrtti-väriliemi...
Vihreät sukat ja lapaset ovat n. 5-vuotiaan kokoa, punasävyiset 2-vuotiaalle. Toivottavasti. Molemmat sukat ovat 7 Veljestä-langasta. Vihreiden raidat jämälankoja, ja polka-värisiinkin piilotin pienen nyssäkän harmaata saadakseni langan riittämään.
Vihreät lapaset (Pupet) Mondial Sydney (100% merino) ja marjapuuronpunaiset jotain suomalaista pienkehräämön villaa. Punaisiin lapasiin kehittelin päästäni palmikko-palmikon, eli kolme kaapelia risteävät ikään kuin palmikoituna. Kuvassa palmikko ei oikein erotu, kädessä vasta kun joustin aukeaa.
Tiskirätti on Novita Bambu-lankaa (luulin jo lahjoittaneeni kaiken pois mutta jostain noita vain putkahtelee...) ja mielestäni tosi hieno! Loin 60 silmukkaa ja neuloin 3s leveitä ja 4krs korkeita ruutuja oikeilla ja nurjilla silmukoilla. Reunoissa 3s ainaoikein. Rätti on ihan reilun kokoinenkin, n. 25 cm kanttiinsa. Rätti menee varmaan lahjajemmaan. Suunnitelmissa on keitellä jonkinlaista keittiösaippuaa lähiaikoina, se sopisi hienosti tuon kanssa.
Näihinkin olen upottanut siis yhteensä 194 g lankaa, eikä kaupasta ole tarvinnut kantaa lisää. Niin, ja hellalla jäähtyy jo pietaryrtti-väriliemi...
tiistai 8. helmikuuta 2011
Lankojen tehokäyttöä
En tykkää langan "tuhoamisesta" kampanjana, mutta tosiasia on että lankavarastoni alkaa uhkaavasti kasvaa. Siksi olen yrittänyt viime aikoina neuloa jo olemassaolevia lankoja pois, toki vain tarpeeseen. Siis tokihan naamiaisparta on hyödyllistä käyttöä?

Pallopää sai kutsun naamiaissynttäreille. Vanha ritarinasu kuulemma kelpaa, mutta halusin hieman täydentää asua. Parran ohje löytyi Ravelrysta, langaksi Pallis valitsi 7 Veljestä tweedin. Neuloin viikset erikseen ja ompelin parran päälle. Kiinnitysnauhoissa on takana pätkä kuminauhaa, jotta parta pysyisi paremmin menossa mukana.
Viikset sojottavat oudosti ylöspäin ja parta on hiukan liian iso. Naamiaiset ovat vasta lauantaina, ehdin siis tehdä toisen version jos alkaa häiritsemään. Tekisi mieli ostaa jotain ruskeaa pörrölankaa.

Lanka: Punta Yarns Merisock semisolid
Puikot: 2,5 mm
Langan menekki: 38 g
Omille lempisormikkailleni neuloin pariksi pipon. Tätä varten piti ihan ostaa toinen vyyhti ihanaa violettia Merisockia. Malli on ihan omasta päästä. Loin 140 silmukkaa ja tein toiselle ohimolle samanlaisen palmikon kuin sormikkaissa. Vähän turhankin samanlaisen, siinä on virhe samassa kohtaa...
Kuva on ihan kauhea, koska talvi. Pipo on kuitenkin melko päänmyötäinen ja pyöreä. Yritin tehdä ponnarilleni reiän, koska ärsyttää kun hiukset aina litistyvät pipon alle, mutta reikä tuli aivan väärään kohtaan. Ehkä neulon uuden prototyypin, samalla hiukan kireämmän. Lankaa ainakin jäi.
Pallopää sai kutsun naamiaissynttäreille. Vanha ritarinasu kuulemma kelpaa, mutta halusin hieman täydentää asua. Parran ohje löytyi Ravelrysta, langaksi Pallis valitsi 7 Veljestä tweedin. Neuloin viikset erikseen ja ompelin parran päälle. Kiinnitysnauhoissa on takana pätkä kuminauhaa, jotta parta pysyisi paremmin menossa mukana.
Viikset sojottavat oudosti ylöspäin ja parta on hiukan liian iso. Naamiaiset ovat vasta lauantaina, ehdin siis tehdä toisen version jos alkaa häiritsemään. Tekisi mieli ostaa jotain ruskeaa pörrölankaa.
Lanka: Punta Yarns Merisock semisolid
Puikot: 2,5 mm
Langan menekki: 38 g
Omille lempisormikkailleni neuloin pariksi pipon. Tätä varten piti ihan ostaa toinen vyyhti ihanaa violettia Merisockia. Malli on ihan omasta päästä. Loin 140 silmukkaa ja tein toiselle ohimolle samanlaisen palmikon kuin sormikkaissa. Vähän turhankin samanlaisen, siinä on virhe samassa kohtaa...
Kuva on ihan kauhea, koska talvi. Pipo on kuitenkin melko päänmyötäinen ja pyöreä. Yritin tehdä ponnarilleni reiän, koska ärsyttää kun hiukset aina litistyvät pipon alle, mutta reikä tuli aivan väärään kohtaan. Ehkä neulon uuden prototyypin, samalla hiukan kireämmän. Lankaa ainakin jäi.
torstai 3. helmikuuta 2011
Ja toiset tietysti perään
Kun toinenkin villapaita tuli huovutettua, ja olin masutautisen pallopään kanssa kotona tänään, surautin toisenkin setin.

Tämä villapaita oli hiukan tummempi, kaunis metsänvihreä (kun taas edellinen oli lähinnä pistaasia). Tämä oli myös huovutuksesta huolimatta hiukan ohuempi. Lapaset on miesten kokoa, kuvassa sisällä on sisälapaset. Yhdessä nuo muodostavat jo erittäin lämpimän setin.
Pipon pidän varmaan itse. Vyötärön joustinneuletta riitti vain pipon etukappaleeseen. Tekisi mieli koristella tätä jotenkin. Muistaakseni kaverilla on huovutettuja, punaisia villapaitoja... Ehkä pääsemme jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen tilkkujen vaihtamisessa.
Tämä villapaita oli hiukan tummempi, kaunis metsänvihreä (kun taas edellinen oli lähinnä pistaasia). Tämä oli myös huovutuksesta huolimatta hiukan ohuempi. Lapaset on miesten kokoa, kuvassa sisällä on sisälapaset. Yhdessä nuo muodostavat jo erittäin lämpimän setin.
Pipon pidän varmaan itse. Vyötärön joustinneuletta riitti vain pipon etukappaleeseen. Tekisi mieli koristella tätä jotenkin. Muistaakseni kaverilla on huovutettuja, punaisia villapaitoja... Ehkä pääsemme jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen tilkkujen vaihtamisessa.
sunnuntai 30. tammikuuta 2011
Jan-Erik Lapanen
Tämä projekti on seuraavien yhteensattumien summa:
1) rintasyöpä
2) teräväkyynärpäinen aviomies
3) äkillisesti parantunut rahatilanne
4) työkaverilta lainattu lehti
5) Facebookin käsityöhaaste

Näinkin nopea pikatikki, noin yhden tunnin leikkely ja ompelu, olisi varmasti jäänyt tekemättä ilman seuraavaa tapahtumaketjua:
Teräväkyynärpäinen mieheni kuluttaa villapaitoja, jotka parin paikkauskerran jälkeen yleensä ovat käyttökelvottomia. Ainakin julkisella paikalla. Ja metsävillapaitoja tuolla on jo ihan tarpeeksi. Tämä keväisen versonvihreä villapaita joutui siis jokin aika sitten pesukonehuovutukseen (60 astetta, lakanapyykki) ja tuli ulos ihanteellisesti tiivistyneenä. Sitten se odotti inspiraatiota.
Keskustelupalstallani eräs epäonnekseen rintasyöpään sairastunut, urhea nainen päätti piristää elämäänsä taideproduktiolla. En tiedä tästä taiteesta vielä sen tarkemmin, mutta hän kaipasi työhönsä reikäisiä villavaatteita. No, niitähän meillä riittää! Sukkia löysin useampia, ja tästä huovutetusta ja eräästä toisestakin vihreästä villapaidasta leikkasin hihat tähän tarkoitukseen. Leikelty, huovutettu palanen jäi keittiön pöydälle lojumaan.
Parantuneen taloudellisen tilanteeni ilahduttamana ajattelin tilata itselleni taas jonkin lehden. Pyysin Kerttuselta lainaan muutamia vanhoja Taito-lehtiä, nähdäkseni onko se sellainen lehti jonka haluaisin tilata. (Ei muuten taida olla, tästä pitkästä tarinasta huolimatta.) Taito 1/2009 esitteli helppoja kierrätysasuja mm. huovutetuista villavaatteista. Katseeni eksyi saman tien lapasohjeesta pöydällä lojuvaan villapaitaan.
Valmiit neliöpipo (mitat otin omasta trikoisesta Kimperi-pipostani) ja lapaset ovat kivat, mutta eivät ihan minun väriseni. Sen sijaan kolmas uhri, joka ilmoittautui Facebookin käsityöhaasteeseeni, on vihreän fani.
Oikean käden lapaseen tähtäsin villapaidan rintamuksessa olleen pienen brodeerauksen. Pipon reuna on paidan alareunan resoria. Se joustaa edelleen vähän, huovutuksesta huolimatta. Tykkään näistä! Toivottavasti saajakin tykkää. Ja tuo nimi? Lapasta katsoessani tuli vain mieleen tuore, mahtava Ketosen & Myllyrinteen pro-feministi. Tällainen vain aavistuksen vinoon menevä huumori kolahtaa meikäläiseen :D
1) rintasyöpä
2) teräväkyynärpäinen aviomies
3) äkillisesti parantunut rahatilanne
4) työkaverilta lainattu lehti
5) Facebookin käsityöhaaste
Näinkin nopea pikatikki, noin yhden tunnin leikkely ja ompelu, olisi varmasti jäänyt tekemättä ilman seuraavaa tapahtumaketjua:
Teräväkyynärpäinen mieheni kuluttaa villapaitoja, jotka parin paikkauskerran jälkeen yleensä ovat käyttökelvottomia. Ainakin julkisella paikalla. Ja metsävillapaitoja tuolla on jo ihan tarpeeksi. Tämä keväisen versonvihreä villapaita joutui siis jokin aika sitten pesukonehuovutukseen (60 astetta, lakanapyykki) ja tuli ulos ihanteellisesti tiivistyneenä. Sitten se odotti inspiraatiota.
Keskustelupalstallani eräs epäonnekseen rintasyöpään sairastunut, urhea nainen päätti piristää elämäänsä taideproduktiolla. En tiedä tästä taiteesta vielä sen tarkemmin, mutta hän kaipasi työhönsä reikäisiä villavaatteita. No, niitähän meillä riittää! Sukkia löysin useampia, ja tästä huovutetusta ja eräästä toisestakin vihreästä villapaidasta leikkasin hihat tähän tarkoitukseen. Leikelty, huovutettu palanen jäi keittiön pöydälle lojumaan.
Parantuneen taloudellisen tilanteeni ilahduttamana ajattelin tilata itselleni taas jonkin lehden. Pyysin Kerttuselta lainaan muutamia vanhoja Taito-lehtiä, nähdäkseni onko se sellainen lehti jonka haluaisin tilata. (Ei muuten taida olla, tästä pitkästä tarinasta huolimatta.) Taito 1/2009 esitteli helppoja kierrätysasuja mm. huovutetuista villavaatteista. Katseeni eksyi saman tien lapasohjeesta pöydällä lojuvaan villapaitaan.
Valmiit neliöpipo (mitat otin omasta trikoisesta Kimperi-pipostani) ja lapaset ovat kivat, mutta eivät ihan minun väriseni. Sen sijaan kolmas uhri, joka ilmoittautui Facebookin käsityöhaasteeseeni, on vihreän fani.
Oikean käden lapaseen tähtäsin villapaidan rintamuksessa olleen pienen brodeerauksen. Pipon reuna on paidan alareunan resoria. Se joustaa edelleen vähän, huovutuksesta huolimatta. Tykkään näistä! Toivottavasti saajakin tykkää. Ja tuo nimi? Lapasta katsoessani tuli vain mieleen tuore, mahtava Ketosen & Myllyrinteen pro-feministi. Tällainen vain aavistuksen vinoon menevä huumori kolahtaa meikäläiseen :D
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
Amigurumi
Osallistuin Facebookin luovuuteen innostavaan käsityöhaasteeseen. Minulta toivottiin amigurumi-maskottia, ja vaikka virkkauskokemukseni onkin sangen vähäinen, uskaltauduin kokeilemaan. Amigurumithan ovat siitä helppoja, että tarkoituksena on vain saada tiivis pinta kiinteillä silmukoilla, joita lisäämällä ja vähentämällä muoto syntyy. Ei tarvitse kikkailla kaavioiden ja pylväiden kanssa. Ja valmista tuli yhdessä illassa!

Lanka: 7 veljestä
Koukku: 3,5 mm
Ohje: Baby Dragon
On se söpö, vaikka vähän vino. Luulen että teen tällaisia useampiakin! Tai ainakaan en keksi mitä muuta voisi tehdä tuosta omenanvihreästä sukkalangasta, jota piti siis ostaa 150 g kerä tätä projektia varten... Olen jo käyttänyt sitä harjoitteluun neulakinnaskurssilla.
Silmät ovat pienet napit, ratkottu talteen jostain roskiskuntoisesta vaatteesta. "Oikea" puoli on kiiltävän sininen, mutta tämä takapuoli simppeli musta. Minusta nuo korvaavat näin häthätää ihan hyvin ne turvasilmät, joita amigurumeissa usein näkee. Ja uskon että saaja malttaa olla imeskelemättä näitä irti?
Lanka: 7 veljestä
Koukku: 3,5 mm
Ohje: Baby Dragon
On se söpö, vaikka vähän vino. Luulen että teen tällaisia useampiakin! Tai ainakaan en keksi mitä muuta voisi tehdä tuosta omenanvihreästä sukkalangasta, jota piti siis ostaa 150 g kerä tätä projektia varten... Olen jo käyttänyt sitä harjoitteluun neulakinnaskurssilla.
Silmät ovat pienet napit, ratkottu talteen jostain roskiskuntoisesta vaatteesta. "Oikea" puoli on kiiltävän sininen, mutta tämä takapuoli simppeli musta. Minusta nuo korvaavat näin häthätää ihan hyvin ne turvasilmät, joita amigurumeissa usein näkee. Ja uskon että saaja malttaa olla imeskelemättä näitä irti?
keskiviikko 19. tammikuuta 2011
Totoro vol 2.
Heti perään toiset Totorot puikoille. Olen ollut flunssan kourissa kotona pari päivää joten nämä valmistuivat vauhdilla.

Speksit ovat muuten samat kuin edellisen postauksen lapasissa, mutta nyt käytin 3 mm sukkapuikkoja. Lankaa meni gramman verran enemmän. Pitkiä langanjuoksuja välttääkseni, ja kognitiivsta kuormaa keventääkseni, pistin kämmenpuolen mustapallerot marssimaan sotiaallisen täsmällisissä riveissä. Tällainen pienikuvioinen, säännöllinen kirjoneule on ihanan meditatiivista neuloa, tiivistä ja lämmintä.
Tässä vielä kuva, jossa näkyy kokoero 3 mm ja 2,75 mm puikoilla neulottujen lapasten välillä. Ei paljoa!

Huomasin, että ainakin Villapallo kehottaa neulomaan Nalle-langan kirjoneuleet jopa 3,5 mm puikoilla. Sitä täytyykin kokeilla seuraavaksi! Aistin orastavaa kirjoneuleinnostusta... Ainakin kiemuralapaset on saatava.
Speksit ovat muuten samat kuin edellisen postauksen lapasissa, mutta nyt käytin 3 mm sukkapuikkoja. Lankaa meni gramman verran enemmän. Pitkiä langanjuoksuja välttääkseni, ja kognitiivsta kuormaa keventääkseni, pistin kämmenpuolen mustapallerot marssimaan sotiaallisen täsmällisissä riveissä. Tällainen pienikuvioinen, säännöllinen kirjoneule on ihanan meditatiivista neuloa, tiivistä ja lämmintä.
Tässä vielä kuva, jossa näkyy kokoero 3 mm ja 2,75 mm puikoilla neulottujen lapasten välillä. Ei paljoa!
Huomasin, että ainakin Villapallo kehottaa neulomaan Nalle-langan kirjoneuleet jopa 3,5 mm puikoilla. Sitä täytyykin kokeilla seuraavaksi! Aistin orastavaa kirjoneuleinnostusta... Ainakin kiemuralapaset on saatava.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)