sunnuntai 23. toukokuuta 2010

Mari-mekkoja

Kävin taas kirppiksellä. Tällä kertaa suurin osa ajasta kului myyntipöydän toisella puolella, mutta ehdin vähän kiertelemäänkin. Yritin pysyä kohtuudessa, mutta pari pientä kangaspalaa tarttui mukaan, ja heti tänä iltana niitä piti päästä kokeilemaan. Mitäpä muutakaan minä osaisin niistä tehdä kuin nuken mekkoja.


Ainakin vasemmanpuoleinen kangas on Marimekon (Maija Isolan "Heinä"). Sinisestä en tiedä, mutta kovin marimekkohenkinen sekin on. Vuorikankaana toimivat vanhat tyynyliinat, mintunvihreä ja hennon vaaleansininen. Vain yläosa vuoritettu.

Kellotin näiden kanssa, että kahden mekon "sarjatyöhön" menee aikaa pari tuntia. Samalla tosin serveerasin Pallopäälle iltapalaa, pesin hampaat ja ohjeistin muutenkin monin tavoin. Takaosan tarrapalojen ompelemisessa (ja päättelyssä!) menee yllättävän kauan aikaa. Jos perustan isona mekkotehtaan, täytynee harkita muovineppareiden asentamista. Käsittääkseni ainakin monissa kestovaippakaupoissa on mahdollista lainata neppipressiä ja ostaa neppejä?

Keksin "hyvän" "syyn" ommella näitä nukenvaatteita. Kun kummi- ja serkkutytöt kasvavat nukkeiästä ohi, teen niitä varastoon. Jossain vaiheessa Pallopää menee kouluun (!!) ja voin sitten taikoa jemmastani käsitöitä vanhempainyhdistyksen myyjäisiin. Ei tartte vääntää niitä kuivakakkuja aamuyöstä :)

tiistai 18. toukokuuta 2010

Manteleita ja portviiniä

Tämänkertainen matkasukkaprojekti pääsi vähän pidemmälle matkalle. Lennoilla Helsingistä Portoon ja takaisin tosin ehti valmistua vain ensimmäinen sukka. Parin se sai sitten kotona, matkamuistona tuotua portviiniä maistellen.


Mallin nimi on siis Manteli, ja se on uusimmassa Ulla-lehdessä. Langaksi valitsin tuliaisina saadun kotimaisen sukkalangan Sallan lampureilta. Vahvuutta ei langasta oltu ilmoitettu, mutta kokeilin 3 mm puikkoja ja ne olivatkin juuri sopivat. Vahvuus on siis Nalle-langan luokkaa. Varsista tein hiukan lyhyemmät kuin ohjeessa, ja lankaa jäikin vain pieni nöttönen. Lanka on ihanan juurevaa ja lampaan hajuista, mutta niitä roskia olisi voinut kehrätä hiukan vähemmän langan sekaan! Ja hajukin lähti huuhteluvedessä liottamisvaiheessa. Koko on omaan jalkaani aavistuksen lyhyt joten olisiko tämä nyt sitten 38? Lahjajemmaan.

Kesän äkkiä saavuttua (todella äkisti, Portugalissa oli n. +10 ja satoi vettä joka päivä!) alan himoita kesäneuleita. Todellinen tarve näyttää olevan ainakin kesäsukille. Sellaisille, jotka voi vetäistä jalkaan paksun hamppurasvakerroksen päälle saunan jälkeen. Onneksi työpaikan kesäretki suuntautuu Tallinnaan muutaman viikon päästä...

lauantai 8. toukokuuta 2010

Saumurointia

Tajusin olleeni kestoilun edelläkävijä jo vuonna 1997. Vielä koti-kotona asuessani kyllästyin pumpulilappuroskaan ja ostin palan flanellia, leikkasin lapuiksi ja käytin niitä kasvovesilappuina iltapesulla. Äiti inhosi lappuviljelmääni mutta sieti sitä. Ne siis pestään muun pyykin seassa 60 asteessa ja otetaan käyttöön uudestaan. Ja uudestaan. Ja uudestaan.

Nyt nuo 13 vuotta vanhat flanellilaput, koskaan huolittelemattomat, alkoivat tulla lopullisesti tiensä päähän. Määräkin oli matkan varrella huvennut lähes olemattomiin. Siispä uusi setti pesulappuja!


Kaksinkertaista flanellia ja saumuroitu yhteen. Koko on n. 8 cm halkaisijalta, sabluunana käytin teekuppia. Aikaa meni pari tuntia, ja saumurin lainaajalle syntyi samankokoinen setti. Nuo vaaleanpunaiset ovat yllättävän monikäyttöisiä, Pallopää julisti ne makkaraviipaleiksi ja ryösti pari leikkeihinsä :D

perjantai 7. toukokuuta 2010

Tämä ei ole sytomyssy-postaus

Pipokiintiö alkaa olla täynnä. Sekä minulla että vastaanottajalla. Sukat sen sijaan eivät mene koskaan pois muodista!


"Verso" löytyi Ullasta. Vielä kun käteeni tarttui Tampereelta Vuorelman Veto-lankaa, joka on ohjeessa ehdotettu lanka, oli pakko päästä kokeilemaan.

Puikot 2,5 mm ovat aika pienet tälle langalle. Harkitsin isompiin vaihtamista mutta en sitten jaksanut purkaa. Pelkäsin 100 g vyyhdin loppumista kesken ja tein melko lyhyet varret, ohjeessa kun mainittiin langan menekiksi 110 g. Lopputuloksena on lyhytvartiset sukat ja 20 g jämäkerä :E Onneksi langan vahvuus on täsmälleen sama kuin Nalle-langalla.

Muistio itselle: symmetriset, ei-identtiset ohjeet ovat hankalia vasenkätiselle. Meillä on kaikilla oma tyylimme. Joku neuloo oikeinpäin, monet peilikuvana (eli silmukat siirtyvät oikealta puikolta vasemmalle). Kaavioitakin voi lukea vasemmalta oikealle (kun kerta neulekin etenee niin) tai "oikeinpäin". Palmikonkierrot täytyy ajatella uudestaan jos haluaa niiden näyttävän samalta kuin mallikuvassa. Tässä ohjeessa kompastuskiveksi tulivat varvaskavennukset. Tajusin vasta erehdyksen kautta, että jos seuraan kaaviota, mutta neulon vasemmalta oikealle, täytyy epäsymmetristen kavennusten mennä toisinpäin kuin ohjeessa kirjoitetut. Pysyikö kukaan kärryillä?

No, mutta tulivatpa valmiiksi. Menevät varmaankin joululahjajemmaan. Mummi tykkää sinisestä ja ilahtui kovasti edellisistä saamistaan sukista (Bridget Jones-sukat helmmikuulta).

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Kesähattu

Virallisesti syto nro 12, toiselta nimeltään kesälomahattu.


SK viime vuoden kesänumeron Marikki-lierihttu. Matkustin varta vasten Itäkeskukseen asti ostamaan ohjeessa käskettyä lankaakin (eli Allhemp6). Puikot pienemmät kuin ohjeessa eli 3,5 mm. Yhtään isommat ei olisi saaneet enää olla. Nyt hattu on melko löysä ja syvä, mutta ihan pidettävä vielä.

Huomatkaa erityisesti hieno kukka! Minä virkkasin sen ihan itse! Lankana tunnistamaton jämälanka (keltainen) joka on muistini mukaan ostettu K-market Kuukkelista jouluna 1997. Oranssi ja punainen on 7 veljestä raitalankaa. Koukku 3 mm, ohje Seijasiskon neuleblogista. Ohje oli hyvä ja sain kuin sainkin tehtyä kukan. Mutta kyllä se taas sormissa tuntuukin.

Ja kyllä, kuvat olisivat kivempia jos hattu olisi jonkun päässä ja kuva otettu vaikka ulkona auringonpaisteessa. Mutta kun on laiska, ja niin dorkan näköinenkin ettei ainakaan omassa päässä kehtaa kuvata...

sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Maitopipo

Sytopipo, järjestyksessä yhdestoista. Kuvanlaatu selittynee sillä että otin kuvan itse, käsivaralta, omassa päässäni olevasta piposta :D


Mallin nimi on Claudia. Lankana ihastuttavan pehmoinen viskoosi, 70% puuvillaa, 30% maitokuitua. Palmikkokuvio meni ihan OK, mutta kavennuksissa kohtasin vakavia ongelmia. Loin alussa 120 silmukan asemasta 112, eikä se tietenkään toiminut kuudella jaollisissa kavennuksissa. Ihan kamalan rumat. Onneksi ne on vasta päälaella eikä niitä välttämättä näe.

Eikä tuo käsialan sileyskään nyt ihan Strömsö-tasoa ole.

perjantai 16. huhtikuuta 2010

Yhden yön juttu

Kevät ja jäätelökausi alkaa! Tämä assosiaatio tuli vain siitä, kun pohdin miltä tämä herkullisen värinen pipo näyttäisi poikkeuksellisen pyöreäpäisen henkilön päässä.


TiiQ:n tähdellinen on tuttu malli, joten pipo syntyi yhdessä illassa. Ohjeesta poiketen tein taas joustinneulereunuksen, jotta pipo pysyisi päässä myös jumpan tiimellyksessä. Huomatkaa kuvassa näkyvä jämälanka: siinä on kaikki mitä 50g:n kerästä jäi. Melkoista optimointia, eikö?

Langassa, jonka nimeä ne häpeäkseni enää edes muista (mutta se maksoi vain 2,80e / 50g Nordiassa!), on 70% bambua ja 30% puuvillaa. Suhde on siis lähes sama kuin Novitan bambussa, mutta tämä lanka on paaaljon pehmeämmän tuntuista, ja ehkä siksi pesuohjekin on vain 40 astetta. Puikot 3 mm kuten ohjeessa käskettiin, koska langan paksuus oli täsmälleen sama kuin Luxus Cottonilla. Tykkään! Toivottavasti saajakin tykkää, jos ei, tämäkin menee sytomyssykampanjaan. Yhteensä syto-potilaille tarkoitettujen pipojen sarjassa tämä on jo kymmenenteni.

Kampanjan suhteen otan loppukirin. Ensi perjantaina olisi tarkoitus vierailla Tikatassa (lankaa ostamassa, köh) ja samalla voisin viedä sinne valmiit myssyt, niin säästän postikuluissa ja osallistun arvontaan.