keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Pitkästä aikaa valmista

Ei täällä ole ihan kädet sylissä istuttu, vaikka siltä ehkä on tuntunut. Olen tehnyt joululahjoja *<:) Ja sit olen neulonut muutamaa projektia rinnakkain, siksi valmista tulee hitaasti. Mutta nyt, vihdoin: sormikkaat!



Palmikkokuvio on Ravelrystä, ranteenlämmittimille suunniteltu. Aloinkin tekemään niitä, mutta matkalla tuli mieleen että itse asiassa tarvitsen villasormikkaat. Hypistelinkin sellaisia jo Anttilassa, mutta päätinkin tehdä itse. Lanka on Mokkasukka (sävy Ravenna), jonka pitäisi kestää kulutusta ja joka on käsitelty aloe vera- ja jojobaöljyllä. Puikot 2,5. Sormikasosan tein aika hatusta, ja se pitikin purkaa kerran kun sormet kiertyivät ihan ihmeellisesti peukalonreikään nähden. Lopuksi aivan viheliäinen päättely, joka sormella oma alku- ja loppulankansa... Ei ihme että aina välillä piti huilata. Käsitöille varattua aikaa syö myös uudestaan alkanut lenkkeilyinnostus. Ainakin pari kertaa viikossa yritän päästä lenkkipolulle, vaikka on pimeää ja märkää. Siitä tulee hyvä olo. Ihan oikeasti, tulee! Uskokaa kokenutta sohvaperunaa.

Kuvat eivät tee oikeutta sormikkaille. Salamalla otettaessa palmikko latistuu, ilman salamaa värit vääristyvät ja kuva tärähtää. Mutta otapa näillä leveysasteilla nyt sit päivänvalokuvia... Yritän lisätä niitä, vaikka sit maaliskuussa.

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Valmis!



Villapaita viikossa o.O Hihapalmikot varmaan vilisevät virheitä, en ole uskaltanut tarkastella kriittisesti. Kaula-aukko näyttää ainakin itseni päällä melko laajalta, voi olla että illan ratoksi vielä puran sen ja jatkan 2o2n-joustinta hiukan pidemmälle.

7 Veljestä ei ole varsinaisesti mikään villapaitalanka. Varsinkin tuon ribbauksen takia paita on kovin painava ja venyväinen. Toisaalta, kun on noin terävät kyynärpäät, voi tekokuitulisä langassa tulla ihan tarpeeseen. Jäämme odottelemaan käyttökokemuksia; nyppyyntyykö, venyykö, kutistuuko pesussa...

Voisin vaikka pitää jonkin pienenpienen neulomistauon tämän jälkeen. Ehkä siirryn joululahjojen kimppuun, mutta se on hys hys-osastoa joten enpä raportoikaan siitä sen tarkemmin.

torstai 22. lokakuuta 2009

Blogistanin lööppijulkkis

Sain viestin Ravelryssa: "We’d like to feature your photo on the Ravelry page for Crocheted Eyeball by crochetninja." Olin hämmentynyt ja iloinen; minähän en edes osaa virkata, ja sitten ensimmäinen virkkuuni ikinä pääsee suorastaan mallikappaleeksi! Tästä innostuneena (ja halloweenin lähestyessä) kaivoin koukun esiin ja toteutin toisenkin Silmän.


Tällä kertaa ohuet jämälangat: Novita bamboota (sininen) ainakin, lisäksi Katia Linen (musta) sekä tunnistamatonta valkoista ja punaista puuvillalankaa. Mistähän tuollaisiakin on minulle kulkeutunut??? Koukku oli kokoa 1½ joten suurensin ohjetta reilusti. Ja kas, näin se käy. Täysin kokematon ja teoriasta mitään ymmärtämätön virkkaaja alkaa muunnella mallia yhden (1) onnistuneen tuotteen jälkeen :D

Ai mitä ihmettä tekee ällöttävällä virkatulla silmämunalla? En todellakaan tiedä. Uskon että sukulaispojat (12, 11 ja 9 v.) sen sijaan tietävät hyvinkin. Heillä lienee taas halloween-juhlat tulossa, joten taidan tehtailla vielä muutaman Silmän. Niin, ja on mulla omatkin halloween-juhlat synttäreiden tiimoilta tulossa.

Vakavammin otettavista käsitöistä olkoon merkkinä hyvää vauhtia etenevä Durrow. 7 Veljestä tweed, bambupuikot 4 mm, 600-luvun kelttipalmikkokuvioaihe ja täydellinen hiljaisuus ja rauha. Aaah!

maanantai 19. lokakuuta 2009

Halloween on vuodenaika



Askartelimme pallopään kanssa ekan kurpitsalyhdyn. Tulipahan kokeiltua tuotakin. Ei niin helppoa kuin luulisi!

Sukkasatoa ja vähän muutakin

Toisetkin joulusukka-kampanjasukat valmistuivat. Lankoina vanhat tutut, Nalle Syksy ja punainen Nalle Colori. Aika värikäs kombinaatio! Teräosassa on joustinneuletta jotta sukka paremmin istuisi monenmuotoiseen jalkaan. Varrenkaan ei pitäisi kiristää yhtään ketään.


Muistio itselle: raitalangan ja toisen lanhgan muodostama raidoitus on ongelmallinen. Raitaväri kun tuskin koskaan on täsmälleen saman pituinen kuin neulomani kerros. Koska toisen langan kanssa vuorottelu täytyy kuitenkin tehdä aina samassa kohdassa, hiipii raidoitetun langan värinvaihtumiskohta pikkuhiljaa yhä kauemmas siitä, missä sen pitäisi olla. Tässä päätin olla häiriintymättä siitä, kun riemunkirjavaa oli tulossa kuitenkin. Oikeastaan ihan hauskaa tuo epäsäännöllisyys erityisesti teräosassa.

Sukan alustana kuvaushetkellä oli viime viikolla valmistunut toinen legosäkki farkkukankaasta. Turhaan näin pitkään lykkäsin sen ompelua, valmista tuli parissa tunnissa ja jälki siistimpää kuin ekassa kappaleessa. Se menee tilauksesta kaverille.

Tänään rohkaistuin aloittamaan myös Durrow-paidan. Ekaa kertaa sitten teinivuosien olen neulomassa villapaitaa! Jänskättää kovasti, voiko siitä tulla sopivan kokoinen ja hyvännäköinen. Toistaiseksi lupaavaa, takakappale valmistui yhdessä päivässä! Tätä kyllä edesauttoi pallopään ja kummityttöni leikkitreffit, lapsukaiset leikkivät sovinnolla kolme tuntia ja äidit saivat keskittyä neuleisiin ja teenjuontiin :) Lisää tällaisia pitkin syksyä, kiitos!

tiistai 13. lokakuuta 2009

Rakas verottaja,

tunnustan että olen myynyt itse ompelemiani tuotteita ja jättänyt ilmoittamatta ne Sinulle! Puolustuksekseni sanottakoon, että en pitänyt rahoja itse, oikeastaan en koskaan nähnytkään niitä. Rahat menivät suoraan tilille, johon keräämme nettituttavieni kanssa rahaa intialaisten leskien ja orpojen turvakotia varten.

Tässä kuitenkin kuva tekemistäni tuotteista:


Kaksi settiä nukenvaatteita. Fleecepaidassa on takana tarrakiinnitys, raidallisessa nauhat. Housuissa on kuminauhavyötärö. Koko on hieman Babybornia pienempi, tummat housut levennetty pepusta eritysesti tietylle nukkemallille sopivaksi.

Ja neljä settiä leikkiruokaa: kolme mansikkaa, kaksi piparia (koristeet Pebeo-pursotusväriä), joulutorttu (kiitos Annikalle ohjeesta!) ja vesimeloninviipale. Tässä vielä lähikuva:

tiistai 6. lokakuuta 2009

Puro!


Pitkään osasin olla ostamatta Puroa. Sitten näin leikkikentällä jollain äidillä puro-tuubihuivin ja tajusin välittömästi tarvitsevani sellaisen. Joten. Ei kun Prismaan, onneksi Novitan lankoja saa joka niemennotkosta ja saarelmasta. Väriksi olin jo aiemmin valkannut Iltanuotion.

Neulekokemusta joku kuvasi Ravelryssa terapeuttiseksi, ja sitä se todella on. Lanka on unelmanpehmeää ja nopeaa neuloa. Värit vaihtuvat kuin ihmisen elämässä; auringon viimeisten hiipuvien säteiden kautta pimeään ja siitä itkettävän kauniiseen valoon asti. Valokuvissa värit kiiltävät, vääristyvät, latistuvat. Valokuvaan ei saa mukaan lämpöä, joka tälläkin hetkellä leviää harteilleni vaikka ulkona mittari on painunut nollaan.

In action-kuvankin otin mutta se ei nyt suostu latautumaan Ravelrysta tänne. (Muoks: no nyt onnistui!) Neuloin kuitenkin 4o, 2n-ribbiä kolmen kerän verran pyörönä, 180 s kerroksessa. 5 mm bambupyöröpuikot. Muutama ilta ja työmatka.

Ostin puroa reilusti, voisin tehdä toisen samanlaisen tai sitten lapaset, pipon, kaulaliinan tms. Käyttämättä eivät kerät varmasti jää!