sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

Sininen uni

Meillä oli sisustusongelma. Pallopään huoneeseen ostetun nojatuolin mukana tullut rahi oli tyhjän panttina ja vei tilaa. Olohuoneen sohva taas oli liian pieni, ja haaveilin divaanisohvasta johon voisi mukavasti nostaa jalat, ja tilaa jäisi silti muillekin sohvalla istujille. Aika pitkään tätä piti pyöritellä ennen kuin tajusin ratkaisun. Rahi muutti siis olohuoneeseen ja sai väreihin sopivan verhoilun pitkään jemmatusta palakankaasta.

Olen tosi tyytyväinen verhoilun istuvuuteen. Pohjasta niittasin kankaan rahin puurunkoon kiinni kaverilta lainatulla niittipyssyllä. (Kuva on vähän tärähtänyt, älkää välittäkö siitä.) Kuvassa rahin päällä olevista tyynyistä isoin on ostettu Askosta, muut olen ommellut viime keväänä sohvatyynyiksi. Vakosamettia koko rahan edestä :D



Meille saattaa olla tulossa tuolle kaveriksi toinenkin sininen rahi. Sellainen, jonka sisään mahtuu tavaraa. Villi veikkaus: kankaita?

Ompelin tänään Pallopäälle lopusta vakosametista housut. Kaavakoko oli 110 cm, ja sovituksen jälkeen totesimme että housut ovat varmaan ihan hyvät parin vuoden päästä... Muuten kyllä tuli ihan hienot, ja osasin ommella sivutaskutkin!

Viime aikoina olen puuhastellut kaikkea pientä, jota ei jaksa blogata mutta joka puolivalmiina ärsyttää koko ajan takaraivossa. Kuten ne n. kuukausi sitten blogatut karjalanpiirakat... Neuleitakin väännän kun aikaa on, mutta nyt on työn alla niin isoja projekteja etteivät ne ihan heti valmistu.

maanantai 23. maaliskuuta 2009

Pussukoita ei ole koskaan liikaa

Kaksi puuvillaista käsityöpussukkaa ei kerta kaikkiaan riitä. Ainakaan, jos niissä säilyttää myös huovutusvillaa, odottavia lankoja sekä matkalle lähtiessä alusvaatteita ja muuta pikkutavaraa. Siksi surautin tänään kaksi uutta pussukkaa. Koristeista näkee että kesä on jo kovasti mielessä...


Neuleista: pinwheel edistyy hitaasti. Palmikkokuvio todettiin huonoksi ideaksi, se ei leventynyt tarpeeksi vaan veti neuletta kasaan, joten jouduin purkamaan koko hoidon. Mutta oli se hiano, vai mitä?


Aloitin toiseksi, helpommaksi matkaneuleeksi Revontulen. Edellinen kirjavani kun katosi työmatkalla :( Mutta nyt on tulossa entistä ehompi, isompi ja värikkäämpi!

Lopuksi esittelen useiden muiden käsityöbloggaajien tapaan rakkaan neulomispaikkani:

lauantai 7. maaliskuuta 2009

Lasten juttuja taas...

Vielä vähän leikkiruokaa:


Huomatkaa mittakaava :) Riisipuuro on neulottu kaksinkertaisesta hahtuvalangasta helmineuleena ja huovutettu 60 asteessa pesukoneessa. Kuori on askarteluhuopaa Sinooperista.


Hämispeitto valmistui viimein. Lanka loppui raivostuttavasti kesken, siksi se jäi joksikin aikaa marinoitumaan korin pohjalle. Peitto on vauvalle vaunuihin, halkaisija on hiukan alle 60 cm.

Lankatilaukseni elann.com:sta tuli! Pinwheel on siis jo täydessä vauhdissa. En tietenkään voinut olla muokkaamatta ohjetta, joten ainaoikein-neuleen sijasta teen reunoihin palmikkokuvion. Löysin nimittäin kirjastosta ihania ohjeita: Viikinkineuleet (Elsebeth Lavold) ja Kalevalaneuleet (Marja Ulvo - Elise Rajamäki). En varmaan voi vastustaa riimukirjaimilla koristeltua palmikkoneuletta...

perjantai 27. helmikuuta 2009

Kevättä rinnassa part II


Kas näin. Nyt on pikkuäidillä ja Babybornillaan samanlaiset mekot. Tai melkein samanlaiset. Hiharöyhelöitä en saanut onnistumaan tuossa mittakaavassa. Mekkoa esittelee oma vanha nukkeni, oikea BB on pikkuisen pienempi joten mekosta tuli tosi pitkä.

Olen saanut postista pari kotitekoista saippuaa muilta harrastajilta. Aivan ihania! Kivaa saada vaihtelua ja uusia ideoita. Lisäksi tuoksuva paketti postilaatikossa piristää harmaimmankin päivän <3 Vastineeksi olen tietysti lähettänyt omaa saippuaani. Lisäksi osallistuin leikkiruokavaihtoon. Kierremakaronit ja lihapullat vaihtuivat herneisiin, omenoihin, voileipiin, muffinseihin, jäätelöön ja lettuihin (muistinkohan nyt kaiken?). Upeita luomuksia ja hauskoja ideoita muilla! Toivottavasti minunkin tekeleistäni on iloa, makaronien virkkaamisesta tullut rakko ei nimittäin ole parantunut vieläkään...

Nyt neulotuttaa. Tilasin langat Pinwheeliin ja kaverilla olisi joutilaana kilo tweed-kuvioista 7 veljestä. Silmissäni kangastelee jo miesten palmikkovillapaita (ja mielikuva siitä miten neulon sitä purjeveneen kannella lomamatkalla kesällä). Lisäksi lähetin liittymisrequestin Raverlyyn, toivottavasti sieltä löytyy upeita ohjeita ja hyviä vinkkejä!

Tästä tuli nyt tällainen lätinäpostaus. Pieni hämispeitto on edelleen melkein valmis ja muuta en olekaan ehtinyt tekemään.

maanantai 23. helmikuuta 2009

Mistä näitä tulee???

Ajattelin jo etten kehtaa enää edes blogata tätä, mutta jostain viime viikon aikana ilmiintyi olohuoneeseeni vielä tällainen.


Kuvattu ulkona päivällä pilvisellä säällä, joten toivottavasti värit ovat lähellä oikeaa. Huomasin tuossa blogini (kaikkien kahden) lukijan kanssa jutellessani, että näytön asetukset vaikuttavat todella paljon siihen miltä värit näyttävät.

Nomuttakuitenkin. Virolainen villa 160 g, puikot 3,5 (bambu 80 cm pyörö). Hassua, että lankaa jäi pieni pallo, kun samankokoisesta vyyhdistä tehty vihreä Revontuli jäi paria kerrosta vajaaksi.

Seuraavaksi mä haluan tehdä Pinwheelin. Ajattelin jotain paksua yksiväristä villalankaa, vaikkapa räyhäkäs musta?

tiistai 17. helmikuuta 2009

Kevättä rinnassa

Tänään ehdin myös ompelemaan pitkään jonossa olleen hellemekon kummitytölle. Karkkipurkka.


Kaava SK 6/7 2005, koko 110 cm. Kankaan sain kaverilta vaihdossa, sellaista vilpoista puuvillaa. Kiva :) Ja helppo, ei mennyt sormi suuhun ohjeen kanssa kertaakaan.

Seuraava projekti voisi olla tytön babyborn-nukelle samanlainen mekko, kangasta jäi juuri sopivasti.

Nyherrystä

Aina silloin tällöin tulee tehtyä jotain, josta on itse suorastaan ärsyttävän ylpeä. Lopputulos ei välttämättä ole muiden mielestä päätä huimaava, mutta uuden tekniikan opetteleminen tai omien odotustensa ylittäminen ilahduttaa.


Tämä Revontuli valmistui jo paljon ennen joulua. Huomattuani, miten hienosti sen väri sopii juhlapukuuni, keksin tuunata sitä hiukan juhlavammaksi. Nyt se välkehtii ja kimaltaa spottivalojen loisteessa, ensi kerran lauantaina työkaverini häissä.


Ompelin huiviin säteittäin, lisäys"saumojen" mukaan, n. 400 pikkuista muovista putkihelmeä. Niiden väri oli kutakuinkin "spektroliitti", eli eri sinisen, lilan ja vihertävän sävyjä välkehtivä. Sopii tuohon huiviin kuin nenä naamaan. Ompelu oli vähän nyhertämistä mutta keksin siihen hyvän tekniikan eikä siinä lopulta mennyt kuin ehkä 5-6 tuntia. Ompelulankana Sinooperista ostettu vahattu hiukan paksumpi korulanka.

(Kuva-arvoitus: ylemmässä kuvassa sohvalla näkyy seuraava neuleeni. Kuka arvaa mitä siitä on tulossa?)